REFRRER:path /

Kurz oli Haiderin jäljillä

Sebastian Kurz osoitti Itävallassa, miten äärinationalistinen vyörytys taittuu. Jo presidentinvaaleissa kansallispopulismin rajat oli kertaalleen mitattu.

Itävallan parlamenttivaalien viralliset tulokset julkistetaan torstaina. Voittajasta ei ole epäselvyyttä. Itävallan kansanpuolue (ÖVP), joka kuuluu perinteisten keskustaoikeistolaisten ja konservatiivisten puolueiden perheeseen, sai selvän voiton. Sen nuori johtaja Sebastian Kurz, 31, nousee ulkoministerin paikalta hallituksen muodostajaksi.

Kansanpuolue on nyt ensimmäisen kerran suurin puolue kansanneuvostossa yli kymmeneen vuoteen sosiaalidemokraattien (SPÖ) voitettua kolmet vaalit peräkkäin (2006, 2008 ja 2013).

Toinen selvä muutos entiseen on kansallispopulistisen vapauspuolueen (FPÖ) paluu kärkikolmikkoon.


Sosiaalidemokraatit (SPÖ) säilyttää ääniosuutensa ja paikkansa. SPÖ saattaa olla niukasti ääniosuudeltaan vapauspuoluetta suurempi puolue, mutta silti vapauspuolueen vaalivoitto on selvä ja eikä demareiden jatko hallituksessa ole läheskään varmaa.

Heinz-Christian Strachen pitkään johtama FPÖ palasi nyt asemiin, jotka sillä oli vuoden 1999 shokkivaalien jälkeen.

Populistijohtaja Jörg Haiderin johtamana vapauspuolue oli 1999 saanut jättivoiton ja noussut reilun 400 äänen erolla ohi kansanpuolueen. Vaikka sosiaalidemokraatit (SPÖ) voittivat vaalin saatuaan kolmanneksen äänistä, demarit jätettiin silloin oppositioon.

Kansanpulue ja vapauspuolue muodostivat EU:n tyrmistykseksi hallituksen, jossa vapauspuolueen suosio kuitenkin lopulta romahti.

EU oli julistinut Itävallan diplomaattiseen eritykseen seitsemäksi kuukaudeksi vastalauseena vapauspuolueen hallitusasemalle ja Euroopan perusarvojen rikkomiselle. Taustalla oli mm. puolueen johdon natsimyönteisiä lausuntoja.

FPÖ:n romahdus 10 prosentin puolueeksi 2002 vaaleissa nosti ÖVP:n yli 42 prosentin ääniosuuteen.

Haider oli väistynyt puoluejohdosta, mutta ÖVP:n ja FPÖ:n koalitio jatkoi silti hallituksessa. Toisella hallituskaudellaan yhä nationalistisemmaksi ja EU-vastaisemmaksi käynyt vapauspuolue hajosi.

Haider läheisine tukijoineen perusti uuden puolueen, Itävallan tulevaisuuden liiton (BZÖ), joka jatkoi FPÖ:n tilalla hallituksessa. (Kuten siniset Suomessa viime keväänä!)

Vapauspuolue säilyi vuosien 2006 ja 2008 vaaleissa pinnalla 11:n ja 17,5 prosentin ääniosuuksin. Haiderin BZÖ sai vastaavasti reilut 4 ja liki 11 prosenttia.

Hallituksen muodostivat suurimpana puolueena demarit ja kansanpuolue, kuten vielä vuoden 2013 vaalien jälkeenkin. BZÖ oli jo hävinnyt puoluekartalta Haiderin kuoleman jälkeen.

2013 vaaleissa FPÖ kohosi jo 20,5 prosentin puolueeksi.

Vuoden 2014 pakolaisaalto nosti vapauspuolueen ensimmäisen kerran kannatusmittausten kärkeen. Islaminvastaisuus ja EU:n pakolaispolitiikan torjuminen nostivat puoluetta ja kesästä 2015 saakka FPÖ johti selvästi gallupeja seuraavaan kevääseen.

Viime vuonna vapauspuolueen presidenttiehdokas Norbert Hofer voitti vaalien ensimmäisen kierroksen 35 prosentin ääniosuudella- Hofer koki lopulta varsin selvän tappion entiselle vihreän puolueen puheenjohtajalle Alexander Van der Bellenille. FPÖ:n kannatuksen rajat tulivat mitatuiksi ja yhtäjaksoinen pudotus alkoi.

Jyrkkä muutos puolueiden voimasuhteissa tapahtui viime kesänä, kun kansanpuolueen energinen johtaja Sebastian Kurz aloitti rajun nousuvaiheen ja vapauspuolue jatkoi vapaata pudotustaan.

Kansanpuolue kävi vaaleihin nimellä Sebastian Kurzin lista –  Uusi Kansanpuolue.

Henkilövetoisessa kampanjassa oli muistumia Haiderin ajoilta niin teemoissa kuin esiintymisessä. Kurz vei ÖVP:n maahanmuuttopolitiikassa niin lähelle kansallispopulisteja kuin mahdollista, mutta peitti samalla taitavasti varsin selkeän EU-myönteisen asenteensa.

Oikeistopopulismi voitti nationalistipopulistit, mutta molemmat saattavat hyvinkin muodostaa hallituksen. Näin demarit jäisivät pitkän 2006 alkaneen hallitusvastuun jälkeen oppositioon.

Kurz meni niin lähelle

kansallispopulisteja

kuin mahdollista, mutta

peitti samalla varsin

EU-myönteisen asenteensa.

Jätä kommentti