REFRRER:path /

Maahanmuutolle selkeä hyväksyntä

Vuosien 2014 - 2015 pakolaisaalto ei näy asennemuutoksessa. Työperäisen maahanmuuton hyväksyntä on selvästi lisääntynyt.

Turvapaikanhakijoiden määrä nousi Euroopassa ja Suomessa vuosina 2014 – 2015 voimakkaasti. Sen jälkeen pakolaisina Suomeenkin hakeutuvien määrä on selvästi vähentynyt. Kansainväliseen suojeluun on hakenut viimeisen 12 kuukauden aikana vajaat 5 000 henkilöä, kun vuonna 2015 määrä oli noin 32 500.

Turvapaikanhakijoiden tulvaksi tai vyöryksi kuvattu ilmiö voimisti maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia kannanottoja ja kuumensi poliittista keskustelua koko Euroopassa ja Suomessa. Siksi Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisema tutkimus maahanmuuttoasenteista on yllättävä. (HS 3.12.)

Verrattuna vuoden 2011 vastaavaan tutkimukseen maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien osuus on lisääntynyt. Vastaajista oli lokakuussa liki puolet eli 47 prosenttia sitä mieltä, että Suomen pitää ottaa lisää maahanmuuttajia. Vähemmistö eli 41 prosenttia vastasi kielteisesti.

Peräti kaksi kolmasosaa eli 67 prosenttia katsoi, että kaikkien Suomeen asumaan ja työtä tekemään haluavien on saatava tulla maahan.

Työperäiseen maahanmuuton hyväksyntä on selvästi lisääntynyt kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2006 tasan puolet hyväksyi työtä tekemään tulevien tulon. On huomattu, etteivät maahanmuuttajat tule viemään suomalaisten töitä vaan usein luovat omat työpaikkansa esimerkiksi palveluissa tai ottavat vastaan sellaisia heikosti palkattuja tehtäviä, joihin suomalaisia on vaikea työllistää.

Useimmat ymmärtävät, ettei suomalainen yhteiskunta enää tulisi toimeen ilman ulkomaista työvoimaa. Moni on kokenut asian omassa elämässään käydessään lääkärissä, ajaessaan bussilla tai taksilla tai pannessaan merkille, miten työpaikat pysyvät siistinä.

Suhtautuminen pakolaisilmiöön jakaa ihmiset selkeämmin. Valtaosa suomalaisista on edelleen tietysti valmis ottamaan vastaan hädänalaisia ihmisiä esimerkiksi sota- ja nälkäalueilta.

Pakolaisasemalla keinottelua kuitenkaan hyväksytä. Enemmistö viime aikoina Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista onkin saanut kielteisen päätöksen.

Kansalaiset tunnustavat, että yllättävä maahanmuuttajien määrän kasvu onnistuttiin Suomessa hoitamaan varsin hyvin. Myös kansalaisjärjestöt, Suomen Punainen risti etunenässä ja kirkko ottivat kantaakseen humanitaarista vastuuta kiitettävällä tavalla.

Maahanmuuton jyrkkä vastustaminen ei enää ole Suomessa sellainen poliittinen vaikutin, jonka varaan voisi rakentaa merkittävästi poliittista vaikutusvaltaa.

Silti leimallisesti maahanmuuttokritiikkiin itsensä asemoinut ja Jussi Halla-ahoon profiloitunut perussuomalaisten jäsenistö otti viime kesäkuussa haltuunsa koko puolueen. Halla-ahon ohella puoluejohtoon valittiin vain muita rajat kiinni -linjan edustajia.

Maahanmuuttopolitiikan ohella koko hallituspolitiikasta vastuussa olleet ministerit lyötiin Jyväskylän puoluekokouksessa maanrakoon. Tämä johti puolueen hajoamiseen, kun ministerit ja heitä tukevat kansanedustajat perustivat nopeasti oman eduskuntaryhmän ja nyt myös puolueen.

Kainuussa viikonvaihteessa käynyt Halla-aho pitää ällistyttävänä, että 19 kansanedustajan ja viiden ministerin sinisillä on vain reilun prosentin kannatus. Hänen huomionsa on osuva.

Moni on moittinut tilannetta myös parlamentarismin näkökulmasta. Turhaan. Hallituksia ei muodosteta eikä hajoteta gallupien mukaan.

Puolueiden aito kannatus mitataan eduskuntavaaleissa, myös sinisten keväällä 2019. Silloin punnitaan, onko vetovoimaa ministeripopulismilla, josta on riisuttu maahanmuuton ja EU:n vastaisuus sekä kansallismielisyys äärimuodoissaan.

Hallituksia ei muodosteta

eikä myöskään hajoteta

gallupien perusteella.

Onko vetovoimaa

ministeripopulismilla,

mitataan keväällä 2019.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti