REFRRER:path /

Metsäteollisuudelta tyhjä ja tyhmä koepallo

Pääministeri Juha Sipiläkin pitää nolla-tarjousta kohtuuttomana. Toivottavasti alalla päästään nopeasti asiallisiin neuvotteluihin.

Äskettäin Pellervon taloustutkimus (PTT) ennusti, että metsäteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti tänä ja ensi vuonna. Erityisesti sellun vienti kasvaa ensi vuonna, kun Äänekosken sellutehdas käy täysillä. Myös UPM:n Kymin tehtaan laajennus lisää vientiä.

Jo tänä vuonna massan viennin ennustetaan kasvavan 4-5 prosenttia viime vuodesta. Vientihinnat nousevat 3-4 prosenttia. Ensi vuonna massan vientimäärä kasvaa 15–17 prosenttia, mutta samalla vientihinta laskee ennusteen mukaan 7-8 prosenttia, kun kilpailijat laajentavat omia tehtaitaan.

Myös kartongin tuotantomäärä nousee tänä ja ensi vuonna. Kartongin keskimääräinen vientihintakin nousee hiukan.

Kun metsäteollisuudessa myös sahatavaran vienti jatkaa kasvuaan, heikosti menee edelleen vain paperin tuotannossa ja viennissä, jotka supistuvat tänä vuonna 3–4 prosenttia ja ensi vuonna 2–4 prosenttia. Myös paperituotteiden keskimääräinen vientihinta jatkaa laskuaan.


Metsäteollisuuden suhdannetilanne on siis ristiriitainen. Alan suurimmalla vientialalla eli papereissa menee kehnosti –  muissa tuotteissa varsin hyvin.

Tässä tilanteessa Metsäteollisuus tarjoaa yksivuotista tulosopimusta nollakorotuksilla. Monien maltillisten ratkaisujen jälkeen tiukka nollalinja on tyrmistyttänyt muutkin kuin Paperiliiton.

Jopa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti nolla-linjaa kohtuuttomana MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa keskiviikkoaamuna. Vaikka inflaatio on alhaalla, odottaisi, että vähintäänkin reaaliansiot turvaavista palkankorotuksista edes keskusteltaisiin.

Metsäteollisuuden työmarkkinaratkaisusta on odotettu tulokierroksen päänavausta, joka linjaisi palkankorotusten tasoa myös muille aloille.

Siksikään nolla ei palkansaajaliikkeelle kelpaa raskaana pidetyn kilpailukykysopimuksen jälkeen.

Metsäteollisuus ry erosi toukokuussa 2016 Elinkeinoelämän keskusliitosta pystyäkseen tarjoamaan jäsenilleen ”tehokkaampaa, laadukkaampaa ja kohdennetumpaa edunvalvontaa”. Järjestön mielestä EK on liian hajanainen ja edustaa liian usein erisuuntaisia intressejä, mikä hankaloittaa Metsäteollisuuden omaa edunvalvontaa.

Nyt on nähtävissä, mitä tämä metsäalan oma edunvalvonta ytimeltään on: kiky-sopimuksesta huolimatta henkilöstökustannuksia on edelleen painettava alas. Jopa tilanteessa, jossa Suomen kilpailukyky on kohentunut selvästi ja myös metsäteollisuudessa menee keskimäärin selvästi paremmin kuin aikaisemmin.

Palkansaajapuolella katsotaan nyt tiukasti Suomen kolmea metsäjättiä (Stora Enso, UPM, Metsä Group), jotka viime vuonna työllistivät yhteensä liki 56 000 henkilöä Suomessa ja muualla.

Liikevaihdon supistumisesta huolimatta metsäjätit tekivät yhteensä yli 1,5 miljardia euroa nettotulosta ja osinkotuotto vaihteli yhtiöittäin noin 3 prosentista liki 4,5 prosenttiin.

Yhtiöistä kannattavinta eli UPM:ää johtaa sama mies kuin Metsäteollisuus ry:tä, Jussi Pesonen. UPM:n kassavirta oli viime vuonna ennätyksellinen, nettovelka supistui puolella ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi peräti 25 prosenttia yli 1,1 miljardiin euroon.

Vaatii melkoista pokkaa tuollaiset luvut pohjilla tarjota henkilöstölle pelkkää tyhjää. Tarjousta täytyy pitää pelkkänä kevyenä koepallona. Toivottavasti alalla päästään nopeasti asialliseen neuvottelukontaktiin.

Helposti muillekin aloille leviävä lakkokierros heti alkajaisiksi olisi kallis niin yhtiöille kuin koko kansantaloudelle.

Mutta ylisuurilla palkankorotuksilla talouden nousua ei tietystikään saa pysäyttää. Yleinen nollalinja löisi myös kotimarkkinoita korville.

Nolla-tarjousta täytyy

pitää vain kevyenä

koepallona.

Leviävä lakkokierros

olisi kallis niin yhtiöille

kuin koko kansantaloudelle.

Jätä kommentti