REFRRER:path /

Nato on tärkeä vaaliaihe

Thorvaldsin kanta pelastaa Nato-kysymyksen vaalikeskusteluun. Kokoomus luottaa, että vahva Niinistö voisi ajaa liittoutumisen maaliin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas Nils Thorvalds teki kansakunnalle ison palveluksen nostettuaan Nato-kissan pöydälle. Hän on presidenttiehdokkaista ainoa, joka nyt avoimesti kannattaa Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon.

Vaikka vaalin tulos ja Sauli Niinistön voitto näyttävät hyvin todennäköisiltä, keskustelu Natosta kuuluu ehdottomasti presidentinvaaliin. Aiheen käsittely olisi jäänyt pinnalliseksi ilman jäsenyyden selkeää puolustajaa.

Nato-jäsenyydellä on myös suomalaisten äänestäjien keskuudessa selvästi suurempi kannatus kuin rkp:llä puolueena. Sikäli Thorvaldsin kannanotto oli hyvä veto. Kun hän jäänee ehdokkaista ainoaksi Natoon liittyjäksi, ääniä saattaa tulla yllättävästikin.


Rkp-tausta ei sinänsä ole este presidentinvaalissa. Elisabeth Rehn nousi 1994 kakkoseksi ja toiselle kierrokselle.

Rkp:n ohella puolueista vain kokoomus pitää Natoon liittymistä parhaana ratkaisuna. Kokoomuksessa pesii kuitenkin toive, että suuren voiton ja vahvan mandaatin saatuaan Sauli Niinistö on ainoa henkilö, joka tarvittaessa kykenee ajamaan liittoutumisen maaliin.

Niinistö tuntee Suomen historian ja tietää, että tositilanteessa liittoutumisia yksinkertaisesti tapahtuu.

Sauli Niinistö on Naton sijasta kuitenkin pitänyt jo pitkään esillä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiivistämistä. Aikanaan hän puhui eurooppalaisesta Natosta.

Niinistön pitkä linja on yllättäen ja monien ihmeeksi noussut entistä ajankohtaisemmaksi. Siitä on tullut tavallaan myös kiertotie Natoon.

EU-maat alkavat olla yhä valmiimpia ajatukseen yhteisestä eurooppalaisesta puolustuksesta. Taustalla on presidentti Donald Trumpin tiukka vaatimus siitä, että Eurooppa ottaa itse suuremman vastuun puolustuksestaan. Tämä ei ole pelkästään Trumpin tuoma lisä USA:n politiikkaan vaan linjaus on ollut nähtävissä jo aikaisemmin.

Thorvaldsin mukaan eurooppalainen puolustus kehittyy ja vahvistuu kuitenkin nimenomaan Natossa eikä sen ulkopuolella. Tälläkin hän järkevästi perustelee omaa myönteistä Nato-kantaansa.

Presidenttiehdokkaista demarien Tuula Haatainen, vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Matti Vanhanen lienevät kaikki Nato-kysymyksessä Suomen nykyisen linjan takana: Natoa ei suljeta pois, mutta liittymistä ei pidetä nyt tarpeellisena eikä ajankohtaisena. Päinvastoin, Niinistön tavoin he ilmeisesti uskovat liittoutumishankkeen saavan aikaan epävakautta Itämeren alueelle.

Olisivatko Niinistö, Haatainen, Haavisto ja Vanhanen silti tilanteen kriisiytyessä valmiit esittämään Natoon liittymistä, on kysymys, joihin heiltä on vaadittava vaaleissa selvää vastausta.

Liittoutuminen on mahdollista vain tasavallan presidentin ja hallituksen yhteisellä linjauksella. Sen rajaaminen pois vaihtoehdoista koko seuraavan presidenttikauden ajaksi olisi uhkarohkeaa.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen on kuitenkin Natoon liittymistä vastaan, kuten vanhasta muistista useimmat hänen puolueensa kannattajat. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ei usko Naton eikä EU:n kykyyn auttaa Suomea – eikä evoluutioonkaan.

Niinistö ja useimmat muutkin poliitikot ovat aikaisemmin lähteneet siitä, että Natoon voidaan liittyä ainoastaan kansanäänestyksen jälkeen. Yhä harvempi on enää tätä mieltä. Presidentin ja hallituksen yhdessä esittäessä liittoutumista äänestyksen kielteinen tulos olisi Suomelle geopoliittinen katastrofi. Ja riemuvoitto Venäjälle.

Varaumien taustalla on brexit-äänestys Britanniassa ja Venäjän informaatiovaikuttaminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen vastustaa Nato-äänestystä juuri näistä syistä.

Himanen on päätynyt tuoreessa Suomen geopolitiikkaa ja Venäjää käsittelevässä kirjassaan kannattamaan suhteellisen nopeaa Nato-jäsenyyttä. Hänen mielestään se ei edes olisi mikään dramaattinen muutos: Suomi on jo Venäjän kartoilla osa länttä, mutta vielä vailla Naton turvaa.

Liittoutuminen on mahdollista

vain presidentin ja

hallituksen linjauksella.

Sen rajaaminen pois

koko presidenttikaudeksi

olisi uhkarohkeaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti