REFRRER:path /

Pojat motivoitava menestymään

Suomi on koulutuksen kärkimaita, mutta pojat pudottavat PISA-tuloksia. Peruskoulun asema koulutuksen tasa-arvon tuottajana on järkkynyt.

Media on jälleen viime päivinä kertonut tuloksia Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön eli OECD:n maiden koululaisten menestymisestä kansainvälisesti. Otsikoissa on nyt ollut vuoden 2015 PISA-tutkimuksen uusi seurantateema eli kommunikatiiviset taidot ongelmanratkaisussa.

Myös keskustelutaidoissa ongelmia ratkaistaessa Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa parhaimpien maiden joukkoon. Edelle nousivat yleensäkin koulutustutkimusten kärjessä olevat Aasian maat Singapore, Japani, Hongkong ja Etelä-Korea sekä muista maista Kanada ja Viro. Suomen ja Viron ohella ei kärjessä ollut muita maita Euroopasta.

Vaikka Suomen 15-vuotiaiden koululaisten taidot tässäkin olivat keskimäärin huipputasoa, olivat samalla kuitenkin tytöt ennätysmäisesti poikia parempia. Muissa maissa sukupuolten erot eivät olleet läheskään yhtä suuret.

Sama ilmiö toistuu

läpi tutkimuksen. Suomen tytöt loistavat lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä selvästi poikia paremmin.

Tuloksia on selitetty sillä, että poikien kyky lukea ja ymmärtää lukemaansa on nopeasti pudonnut. Koska PISA-tehtävät annetaan kielellisesti, niistä ei pysty kunnolla suoriutumaan ymmärtämättä, mistä on kysymys.

Paljolti poikien yhä huonomman suoriutumisen takia Suomen PISA-tulokset ovat olleet jo pitkään laskussa. Luonnontieteiden pisteluku putosi nyt 11, lukemisen 5 ja matematiikan 10 pistettä. Kaksinumeroiset muutokset kolmen vuoden aikana ovat kehittyneissä länsimaissa poikkeuksellisia.

Suunta on hyvin huolestuttava, varsinkin kun suomalaiset nuoret ovat keskimäärin suhteellisen vähän tieteellisesti motivoituneita tai suuntautuneita tieteellisiin ammatteihin tai uralle.

Tässä on kysymys koko kansakunnan tulevaisuudesta. Osaamista, oikeastaan huippuosaamista pidetään Suomen menestymisen tärkeimpänä tekijänä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

Myös koulupojat on motivoitava lukemaan, laskemaan, oppimaan ja menestymään.

Peruskoulua on syystäkin pidetty tasa-arvoisen koulutusmallimme kivijalkana ja edelleenkin maineikkaiden PISA-tulostemme tekijänä.

Uusin raportti paljastaa kuitenkin sen, että keskimääräistä heikommista taloudellisesta ja sosiaalisista lähtökohdista tulevien koululaisten mahdollisuudet suoriutua tehtävistään parhaimpien oppilaiden tavoin ovat heikentyneet. Ja kaiken lisäksi tämä heikentyminen on kansainvälisessä vertailussa suurempi kuin missään muualla.

Suomen PISA-aineistossa alueelliset erot ovat nyt suurempia kuin koskaan ennen. Pääkaupunkiseudun oppilaiden tulokset ovat selvästi muuta maata parempia.

Heikoimmat tulokset saatiin Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa. Tulokset ovat heikentyneet eniten Itä-Suomessa ja maaseudulla.

Tästä on pääteltävä, ettei peruskoulu toimi enää entiseen malliin koulutuksellisen tasa-arvon tuottajana. Yhteiskunnan on pystyttävä satsaamaan enemmän oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittämiseen joka puolilla maata.

Vaikka tulokset laskevat, Suomi on yhä kansainvälisissä vertailuissa koulutuksen huippumaita. Tällä tahdilla putoamme aikaa myöten kuitenkin yhä kauemmas kärjestä.

PISA tarjoaa hyvän esimerkin ja varsin läheltä. Tuloksiaan parantanut Viro sijoittuu nyt keskimäärin Suomea paremmin ja on onnistunut voittamaan myös poikien alisuoriutumisen.

Tänä syksynä Suomessa on aloitettu puolivuotinen hanke, jossa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyössä paneudutaan poikien alisuoriutumisen syihin ja keinoihin parantaa tilannetta.

Mallia kannattaisi käydä hakemassa myös Suomenlahden eteläpuolelta.

Heikoista sosiaalisista ja

taloudellisista lähtökohdista

tulevien menestyminen

parhaiden joukossa on

Suomessa pudonnut

PISA-maista eniten.

Jätä kommentti