REFRRER:path /

Raiskauslakia on syytä täsmentää

Aikuisen tekemä huomattavan alaikäisen ja kypsymättömänlapsen raiskaus on kirjoitettava myös lakiin raiskaukseksi.

Olaus Petrin vanhoihin tuomarinohjeisiin 1530-luvulta viitataan usein silloin, kun annettu tuomio tuntuu yleisesti ajatellen liian ankaralta. Hänhän kirjoitti oikeuden ja kohtuuden, mutta myös armon, mukanaolosta oikeudenkäytössä.

Harvemmin vanhaa tuomarinohjetta käytetään, kun tuomio tuntuu liian lievältä tai peräti keinotekoisesti lievennetyltä. Mutta tähänkin tilanteeseen Olaus Petrillä oli varsin selvä linja:

.Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan..

Vanhaan tuomarinohjeeseen

olisivat voineet vedota Pirkanmaan käräjäoikeus ja Turun hovioikeus käsitellessään tapausta, jossa 22-vuotias mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan tytön kanssa syksyllä 2016.

Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1994 syntyneen turvapaikanhakijan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Ankarampi raiskaussyyte hylättiin molemmissa oikeusistuimissa.

Käräjäoikeus ja hovioikeus eivät katsoneet tekoa raiskaukseksi, koska oraalisen ja vaginaalisen sukupuoliyhteyden ei näytetty tapahtuneen pakottamalla vastoin lapsen tahtoa.

Oikeuden päätöksiä on arvoteltu voimakkaasti ja perustellusti: 10-vuotiaalta ei voida edellyttää selkeää tahdonilmausta tällaisessa tilanteessa.

Rikoslain raiskauspykälän mukaan raiskauksesta voidaankin tuomita, jos teko tehdään .käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan..

Käräjäoikeudessa syyttäjä ei vedonnut aluksi tuohon lainkohtaan vaan mahdollisen väkivallan käyttöön ja uhkaan. Lain mukaan raiskaukseen syyllistyy se, joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista. Käräjäoikeus ei löytänyt tapauksesta sellaista väkivaltaa.

Hovioikeus otti myöhemmin kantaa myös uhrin puolustuskyvyttömyyteen raiskaussyytteen perusteena.

Uhrin asianajajan mukaan syytetty käytti hyväkseen sitä, ettei tyttö pelkotilan tai avuttomuuden takia kyennyt puolustautumaan eikä muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Hovioikeus lainaa ratkaisussaan ao. lainkohdan perusteluja hallituksen lakiesityksestä. Niissä puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, ettei uhri henkisen tai ruumiillisen esteen vuoksi pysty estämään toisen menettelyä.

Perusteluissa ei tässä kohti viitata ikään puolustuskyvyttömyyden aiheuttajana vaan sairauteen tai vammaisuuteen.

Pelkotila puolestaan edellyttää, että uhattu pitää puolustautumista liian vaarallisena tai ei pelkonsa vuoksi kykene toimimaan oman tahtonsa mukaisesti.

Muu avuton tila puolestaan viittaa esimerkiksi tilanteisiin, joissa henkilö ei ole tiedoton, mutta on huumaavan aineen käytön vuoksi tahdoton.

Koska lapsi ei ollut sairas, vammainen, huumattu, eikä hovioikeuden mielestä edes pelkotilassa, tekijää ei tuomittu raiskauksesta vaan lievemmin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Yleisen oikeustajun kannalta olisi tarpeellista, että tuomio käsiteltäisiin vielä korkeimmassa oikeudessa, vaikka se onkin uhrin kannalta tuskallista.

Riippumatta jatkokäsittelystä lainsäätäjän on puututtava tilanteeseen. Aikuisen tekemä huomattavan alaikäisen ja kypsymättömän lapsen raiskaus on kirjoitettava lakiinkin raiskaukseksi.

Paraikaa oikeusministeriö jo selvittää seksuaalirikosten rangaistusten mahdollista koventamista erityisesti lasten näkökulmasta.

Koventaminen on perusteltua.

Lainsäätäjän onpuututtava tilanteeseen.

Lapsiin kohdistuvienseksuaalirikostenrangaistuksia onsyytä koventaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti