REFRRER:path /

Sotkamon voijupakka sai kirpeät mausteet

Joka viides suomalainen lapsi on nykyisin ylipainoinen tai lihava. Kainuulaisilla lapsilla ja nuorilla lihavuus on keskitasoa yleisempää.

Milla Ojalehto
Sotkamon voijupakka on noussut valtakunnan uutiseksi.
Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta teki vanhempien toiveesta 27. syyskuuta ykskaks päätöksen ”asettaa vaihtoehdoksi kevytmaidon ja voin valikoimaan päiväkodeissa ja peruskoulussa”.

Ilmeisesti asiasta ei muissa mahdollisissa asioissa kokouksen lopuksi juuri keskusteltu. Lautakunta tahtoi noudattaa vanhempien toivetta ymmärtämättä, ”miten isot mittasuhteet” päätös sai aikaan.

Mittasuhteita asia sai jo seuraavassa marraskuun 1. päivän kokouksessa, johon Kainuun soten ravitsemusterapeutit, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tulosyksikön päällikkö, neuvolalääkäri ja lastentautien apulaisylilääkäri olivat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Päätös oli ristiriidassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten kanssa.

Lautakunta päätti vastoin teknisen johtajan päätösesitystä kuitenkin pitää entisen päätöksen voimassa äänin 8-1.

Voijupakkaan tuli kirpeitä mausteita myös valtion ravitsemusneuvottelukunnalta. Julkisin varoin maksettavissa ruokapalveluissa pitäisi sen mukaan noudattaa vahvaan tieteelliseen perustaan nojaavia suosituksia.

Voin ja kevytmaidon käyttö margariinin ja rasvattoman maidon sijasta lisää lasten ylipainoisuutta ja alttiutta sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin, koska veren kolesterolitaso nousee ja sokeriaineenvaihdunta muuttuu.

Jos lapset käyttävät jo kotona kovaa rasvaa sisältäviä ravintoaineita, nykyistä rasvaisempi kouluruoka lisää entisestään tätä riskiä.

Joka viides suomalainen lapsi on nykyisin ylipainoinen tai lihava. Kainuulaisilla lapsilla ja nuorilla lihavuus on maan keskitasoa yleisempää.

Voin ja kevytmaidon tulo margariinin ja rasvattoman maidon rinnalle vaihtoehdoksi ei maallikosta varmasti tunnu kovin suurelta linjaratkaisulta.

Ravintoasiantuntijoiden protestointi sen sijaan saattaa tuntua kohtuuttomalta.

Eikö kunnalla ole valtaa edes siihen, millaisia rasvan ja maidon vaihtoehtoja lapsille tarjotaan, herkästi kysytään.

Kansalaiskanta heijastelee tässä yhä yleisemmäksi käyvää epäluuloisuutta kaikkia ”virallisia” suosituksia ja ohjeita kohtaan. Kuten tiedetään, nimenomaan ravintoasioissa löytyy monenlaisia eksperttejä ja terapeutteja suosittelemaan omia ja tuomitsemaan toisten ohjeita.

Sotkamon päiväkotien ja koulujen voijupakan paras seuraus lienee siinä, että ravintoasioista jälleen keskustellaan. Eri asia on, johtaako keskustelu parempiin päätöksiin.

Tosiasia on, että suomalaisten kolesterolitaso vähentyi ravintosuositusten ansiosta reippaasti noin 30 vuoden ajan. Suositusten ja muutoksen taustalla olivat mm. Pohjois-Karjala -projektissa saadut epäämättömät tulokset.

Keskimääräinen kolesterolipitoisuus pienentyi jopa 20 prosenttia vuoteen 2007 mennessä. Samaan aikaan myös sydän- ja verosuonisairaudet vähentyivät huomattavasti. Silti ne aiheuttavat edelleenkin melkein puolet työikäisten kuolemista Suomessa.

Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain yhä yli 12 000 suomalaista. Sepelvaltimotauti on yleisintä Itä- ja Koillis-Suomessa, siis myös Kainuussa.

Kymmenen viime vuoden aikana keskimääräinen kolesteroliarvo on kääntynyt jälleen hieman nousuun. Nousun syynä pidetään nimenomaan voin ja muiden kovien eläinrasvojen käytön lisääntymistä.

Ravintosuosituksista ei enää piitata yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Nykyisin yhä useammat vanhemmat ottavat myös riskin tarjoamalla lapsilleen tieteellisesti epäterveellisiksi todistettuja ravintoaineita.

Samasta auktoriteettien kammosta ja vaihtoehtoisiin totuuksiin luottamisesta on kyse myös lasten rokottamatta jättämisessä.

Ravintosuosituksista ei

ehkä enää piitata yhtä

paljon kuin aikaisemmin.

Vaihtoehtoisiin totuuksiin

luottamisesta on kyse myös

rokottamatta jättämisessä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti