REFRRER:path /

Tasoristeysturmia voidaan vähentää

Tasoristeyksien poistot ja varolaitteet ovat vähentäneet onnettomuuksia.

Liikennevirasto, Tasoristeyspalvelu
Kainuun tasoristeyksissä ei yleensä ole varolaitteita (punaiset). Puomeja (vihreät) ja valoja (keltaiset) on harvassa.
Raaseporin tasoristeysonnettomuus on jälleen vakava muistutus ratojen vaaranpaikoista. Suomessa on noin 3 200 tasoristeystä, joista 2 800 on valtion pää- ja sivuradoilla ja loput yksityisraiteilla.

Valtaosa eli yli 2 500 tasoristeyksistä on vailla varolaitteita. Varolaitteet voivat olla valo- ja äänivaroituslaitteita tai niihin yhdistettyjä puomeja.

Puomeilla on varustettu alle 650 tasoristeystä ja aurinkokennovaloilla reilut 30. Lisäksi valo- ja äänivaroituksella varustettuja risteyksiä oli noin 60.

Hyvän yleiskuvan

rautateiden tasoristeyksistä saa Liikenneviraston verkossa julkaisemasta tasoristeyspalvelusta. Siitä käy ilmi, että esimerkiksi Kainuun noin 150 tasoristeyksestä puomeilla on varustettu kymmenkunta, pelkästään valo- ja äänivaroittimilla puolenkymmentä.

Koko maassa varolaitteita on asennettu eniten vilkkaimmille radoille. Kaikkein vilkkaimmilla pääradoilla tasoristeyksiä on enää harvassa, jos ollenkaan. Niitä ovat radat Helsingistä Ouluun, Kuopioon ja Lappeenrantaan.

Tasoristeyksiä on viime vuosina poistettu siltoja rakentamalla viime vuosina 20–25 urakan vauhtia. Harvakseltaan vaarallisina pidettyihin risteyksiin on lisätty myös varolaitteita.

Tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa puolesta miljoonasta kahteen miljoonaan euroon, joskus kustannukset voivat nousta jopa 3,5 miljoonaan euroon. Puolipuomivarustus maksaa noin 200 000 –  250 000 euroa yhtä tasoristeystä kohti.

Uusia tasoristeyksiä rakennetaan enää lähinnä vain väliaikaisia työmaa-ajoja varten eikä enää pysyvästi.

2000-luvulla on tähän mennessä tapahtunut 783 tasoristeysonnettomuutta, joista kolme neljäsosaa valtion rataverkolla ja loput yksityisraiteilla.

Tasoristeysonnettomuuksien määrä on vähentynyt paljolti tasoristeysten poiston ja asennettujen varolaitteiden ansiosta. Vuosina 2000–2009 sattui vielä keskimäärin 52 tasoristeysturmaa vuosittain. Vuosina 2010–2017 vastaavia onnettomuuksia on ollut enää noin 30 vuosittain.

2000-luvun tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut tähän mennessä 122 ihmistä. Vakavasti loukkaantuneita on 69 ja lievästi loukkaantuneita 238. Raaseporin uhrit ovat luvuissa mukana.

Tasoristeysonnettomuuksien vähentyessä myös kuolemantapaukset ja vakavat loukkaantumiset ovat keskimäärin vähentyneet. Raaseporin onnettomuus kuitenkin tekee vuodesta 2017 poikkeuksellisen pahan.

Tasoristeysten poistamiseen ja varolaitteilla varustamiseen vaaditaan nyt aiheellisesti lisää rahaa. Tilastot osoittavat, että nämä investoinnit eivät mene hukkaan.

Raaseporin onnettomuustutkinnassa selviävät aikanaan Raaseporin onnettomuuteen johtaneet seikat.

Puolustusvoimille tapaus on äärimmäisen rankka opetus liikenteessä ja erityisesti radoilla vaanivista vaaroista. Rasittavien harjoitusten jälkeisten kuljetusten turvallisuuteen paneudutaan tämän jälkeen varmasti entistäkin huolellisemmin.

Puolustusvoimien harjoitusalueiden tuntumassa on Kainuussakin vartioimattomia tasoristeyksiä. Esimerkiksi Kostamuksen radan tasoristeykset ovat kokonaan vailla puomeja ja varolaitteita. Varovaisuus on valttia.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti