REFRRER:path /

USA-kumppanuutta lujitetaan vierailulla

Ministeri Jussi Niinistö esittelee suursotaharjoitushanketta James Mattisille. Presidentti Sauli Niinistö kaipaa vielä taustaksi eduskuntakeskustelua.

Yhdysvaltain puolustusministeri ei ole ensimmäistä kertaa vierailulla Suomessa. Totuuden nimessä täytyy silti sanoa, etteivät tuon viran haltijat ole kovin usein Suomeen eksyneet.

Ennen James Mattisin nykyistä vierailua Suomessa pistäytyi James Rumsfeld presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2001.

Sitä edellinen vastaava vierailu taisi olla Dick Cheneyn käynti toukokuun lopussa 1992, jolloin oli jo tehty päätös Hornet-hävittäjien hankkimisesta Suomeen. Tuolloin USA:n presidenttinä oli George H. W. Bush, johon Suomen presidentillä Mauno Koivistolla oli luontevat välit.

Cheney tutustui silloin myös Kainuun prikaatin toimintaan Kajaanissa.

Mattisin matkan aiheena ovat tapaamiset presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kanssa, mutta ennen kaikkea hän osallistuu ns. Pohjoisen ryhmän maiden edustajien työistuntoon. Paikalla ovat ministerit Pohjoismaista, Baltian maista, Britanniasta, Alankomaista, Saksasta ja Puolasta.

Mattisin ohjelmassa on myös erillinen kolmenvälinen tapaaminen Ruotsin Peter Hultqvistin ja Jussi Niinistön kanssa.

Keskusteluissa luultavasti käsitellään kokemuksia Ruotsin syyskuussa järjestämästä Aurora 17 -harjoituksesta, johon osallistuivat Suomi ja USA sekä sotilaita myös Liettuasta, Norjasta, Tanskasta, Virosta, Liettuasta, Puolasta ja Ranskasta.

Mielipiteitä varmasti vaihdetaan myös Venäjän samaan aikaan järjestämästä Zapad-harjoituksesta, joka eri vaiheineen ulottui Naton lähteiden mukaan Kuolasta Krimille saakka.

Auroran jälkeen ministeri Niinistö esitti, että myös Suomessa pitäisi järjestää –  aikaisintaan vuonna 2020 –  vastaava kansainvälinen suurharjoitus.

Harjoituksessa olisivat mukana kaikki puolustushaarat eli maa-, meri- ja ilmavoimat.

Ruotsi on jo lupautunut mukaan ja Jussi Niinistö varmasti esittelee harjoitushanketta Mattisille ja muille kollegoilleen Helsingissä. Niinistö toivoo, että harjoitukseen osallistuisi mahdollisimman moni kumppanimaa.

Ministeri Niinistön mukaan yhteisharjoituksessa olisi meidän kannalta kysymys sotilaallisen avun vastaanottamisesta. Viime kesänä puolustusvoimien tehtäväksi säädettiin myös kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen tavalla, joka vastaa ulko- ja puolustuspoliittisten selontekojen linjauksia.

Suomen osallistuminen kansainvälisiin sotaharjoituksiin lähialueilla pienemmissä ja suuremmissa kokoonpanoissa on nykyisin normaalia ja säännöllistä toimintaa.

Normaalia pitäisi olla tällaisten harjoitusten pitäminen kumppanien kanssa myös Suomen maaperällä, merialueilla ja ilmatilassa.

Maanantaina presidentti Niinistö kuitenkin pani sordiinoa päälle, eikä puhunut vielä suursotaharjoituksesta. Hän on ”lähtökohtaisesti myönteinen harjoitusten kehittämiselle” mutta kaipasi puolustusministerin hankkeelle legitiimiä pohjaa myös eduskunnan valiokunnilta. Kysehän on avun vastaanottamisen harjoittelusta.

Viime kädessä näissä harjoituksissa luodaan valmiutta juuri sellaiseen nopeaan liittoumaan mahdollisessa kriisitilanteessa, mistä myös presidentti Niinistö on itsekin viime aikoina puhunut.

Natoon ja Yhdysvaltoihin penseästi suhtautuvat tahot ja poliitikot suhtautuvat tällaisiin kumppanuuksiin ja yhteisiin harjoituksiin kriittisesti.

Joku saattaa muistella sitäkin, miten presidentti Urho Kekkonen kesällä 1978 löylytti yhteiset sotaharjoitukset Neuvostoliiton puolustusministerin Dmitri Ustinovin mielestä: kun ei kerran ”neukkujen” kanssa, ei sitten ”jenkkienkään”.

Suomen osallistuminen

kansainvälisiin harjoituksiin

on normaalia toimintaa.

Normaalia pitäisi olla

tällaiset harjoitukset

myös Suomessa.

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat

    Tietä ja latua pitää hoitaa eri tavalla 15 minuuttia sitten | 0
    Joulunavausten aika on nyt 2 minuuttia sitten | 0
    Sotkamon nuorilla menee hyvin 8 minuuttia sitten | 0
    Kotitöissä oppii kädentaitoja 19 minuuttia sitten | 0