REFRRER:path /

Huovis-sanasto juhlavuodeksi

Veikko Huovisen sanojen selitykset ovat Kari Vuokareen panos Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen.Kari Vuokareen mielestä Huovisesta olisi ammennettavaa vielä paljon nykyistä enemmän.

Tanja Nuotio
Filosofian maisteri Kari Vuokare on asunut lapsuuden ja nuoruuden Sotkamossa, kunnes lähti opiskelemaan muualle. Hän opettaa äidinkieltä ammattiin opiskeleville Kuopiossa ja asuu Siilinjärvellä.

Tanja Nuotio

Siltasaaren poika Kari Vuokare oli 10-vuotias, kun hän ihmetteli omituisia sanoja Veikko Huovisen kirjassa Lampaansyöjät.

Lauantaina, 45 vuotta myöhemmin, hän piti juhlaesitelmän Sotkamo-juhlassa aiheenaan Veikko Huovinen.

Sotkamolla on tänä vuonna monta aihetta juhlaan: Sotkamon pitäjä täyttää 370 vuotta. Kotiseutuseura Sotkamo-Seura täyttää 70 vuotta. Veikko Huovisen syntymästä on 90 vuotta, ja kirjailijan nimikkoseura täyttää 10 vuotta.

Kaikki nämä olivat juhlan aiheena lauantaina Sotkamon seurakuntatalolla. Lisäksi juhla oli Suomi 100 -juhlavuoden tapahtuma.

Sotkamolaisen pikkupojan ihmettely muuttui konkreettiseksi sanastoksi, jossa Veikko Huovisen kirjojen omituiset sanat saavat selityksensä.

Kari Vuokare nimittäin kokosi Huovisen tuotannosta kaikkiaan noin 600 sanaa, joille haki selityksen. Jo aikoinaan Helsingin Sanomien edesmennyt toimittaja, kriitikko Seppo Heikinheimo toivoi, että joku laatisi suomi-Huovinen ja Huovinen-suomi -sanakirjat.

Sanasto on Vuokareen panos 100-vuotiaan Suomen juhlintaan.

– Tv-ohjelmassakin sanottiin, että yksittäiset kansalaiset tekisivät jotain juhlavuoden kunniaksi.

– Se oli hyvää leipätyön eli opettajan työn vastinetta pimeinä talvi-iltoina.

Vuokare aikoo muuten juhlia 100-vuotiasta kotimaataan hiljaa ja hillitysti, sivusta seuraten, siis Huovisen tyyliin.

Huovisen sanaston laajuus, rikkaus ja mehevyys yllättivät Vuokareen – eikä hän lukenut Huovisia ensimmäistä kertaa. Sanaston keräämiseksi hän luki jälleen koko tuotannon aikajärjestyksessä.

– Ajattelin, että kerään 100–150 sanaa. Mutta jo esikoisteos Hirrin jälkeen kasassa oli yli 100.

Selityksiä Vuokare haki netistä, jossa on hyviä sanastoja uitosta, savotasta, eränkäymisestä, karjalan kielestä ja meän kielestä.

Sanoja ja selityksiä löytyi Nykysuomen sanakirjasta, siitä 60-luvun versiosta, Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta ja yllättäen myös nettikeskusteluista.

– Huovisella on paljon 50–60-lukujen sanoja, jotka eivät ole enää käytössä. Jotkut olivat minulle tuttuja, monet olin unohtanut, niin kuin sanan pesukommuuti.

Kari Vuokareen mielestä Huovisesta olisi ammennettavaa vielä paljon nykyistä enemmän: Huovisen Hitler-tulkinnat, erä-Kainuun kuvaukset ja yleisromaanit voisivat taipua moneen.

– Huovinen yllättää minut joka kerta. Kirjoista tulee esille lukeneisuus ja perehtyneisyys. Hänellä on lauserytmissä viitteitä Kiveen, Leinoon ja Kalevalaan.

Marniva mäkipeura – selityksiä Veikko Huovisen sanastoon ilmestyi toukokuussa. Ensimmäisen kappaleen Vuokare ojensi äidilleen äitienpäivänä Sotkamossa.

Mutta mitä ihmettä marniva mäkipeura tarkoittaa? Marniva on tekijämuoto verbistä marnia tai marria. Se tarkoittaa liikkua hitaasti, ryömiä, madella. Sana löytyy kirjasta Pylkkäs-Konsta mehtäämässä.

Mäkipeura taas tarkoittaa ilotyttöä, asunnotonta prostituoitua, mäkileenaa. Kirjassaan Viime talvi Huovinen kirjoittaa: Oliko naispuolinen peura, vai näin pikkujoulujen alla mäkipeura…

Poimintoja

Mölkerö ja ytelä

Poimintoja sanastosta:

jotos = jälkiura, polku, maastovaellus.

kierä = lumeton, sileä jää.

mölkerö = Huovisen naseva nimitys häiritsevän yksinkertaiselle, äänekkäälle ihmiselle.

posuta = puhua, keskustella kovaäänisesti.

rentaali = ilmanaikainen, jonninjoutava, retkale, renttu.

ytelä = äitelä, ylimakea.

Mistä sanakirjan saa?

Marniva mäkipeura – selityksiä Veikko Huovisen sanastoon saatavilla ainakin Sotkamossa Huovishuoneesta ja Veikko Huovinen -seuralta.

Sotkamo-juhla

Juhlallisuudet 7.10. avasi näyttelijä Vesa Kaikkonen, joka on itsekin vuonna 1946 syntynyt omien sanojensa mukaan Tuhkakylällä savusaunassa.

Avaussanat lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari, joka puheessaan muisteli Sotkamon historiaa aina nälkävuosia myöten ja kiitteli Sotkamo-Seuraa tärkeästä työstä.

Sotkamo-Seuran johtokunnan jäsen, 13. polven kainuulainen ja 5. polven sotkamolainen Marja Pudas puolestaan esitteli juhlassa kokoamaansa Sotkamo-Seuran historiikkia.

Palkitut

Sotkamo-Seura palkitsi juhlassa Kotiseutuliiton ansiomitaleilla Annikki Niskasen ja Arja Teikolan.

Seura kukitti jo aiemmin Kotiseutuliiton vuosijuhlassa ansiomitalit saaneet Erkki Mikkosen, Kari Tervon ja Toini Vinhan.

Veikko Huovinen -seura puolestaan muisti entisiä puheenjohtajiaan Eila Valtasta ja Kerttu Härköstä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti