REFRRER:path /

Vuosijuhlassa katse jo eteenpäin

Suomussalmella muisteltiin 100 vuoden takaista itsenäisyysjulistusta ja katsottiin jo tulevaan.

Juha Neuvonen
Ruukinkankaan koulun yhdeksäsluokkalaisista koostuva tanssiryhmä esitti tapahtuman välipalana tanssiesityksen liikettä ajassa ja tilassa. Lähtikö aika liikkeelle Värikalliosta? kysyi esitys.

Marjatta Kurvinen

Suomussalmen Ruukinkankaan yläkoulun nuoret ajattelevat tulevaisuudesta muun muassa seuraavaa: ”Sadan vuoden päästä kukaan ei syö enää lihaa. Ulkona on ilmastonmuutoksen vuoksi niin lämmin, että ihmiset asuvat maakuopissa. Turku on jäänyt veden alle. Laser-poltin polttaa huonot aineet jätteistä, jotka muuten käytetään uudelleen.”

Heidän visionsa esitettiin perjantaina Suomussalmella, jossa juhlistettiin sata vuotta sitten Suomussalmella tehtyä Suomen itsenäisyysjulistusta.

Lukiolaiset ennakoivat tulevaisuutta työpajassa futuristi Elina Hiltusen johdolla. Yksi ryhmä ideoi anturityylisen hatun, joka aivojen reseptoreiden avulla suunnittelisi ja aikatauluttaisi loman.

Kun nuorten käsitykset tulevaisuudesta esiteltiin monisatapäiselle yleisölle, se aiheutti naurun hyrinää.


– Aina on ensin naureskeltu uusille asioille, sanoi Hiltunen ja kehotti kuuntelemaan nuoria.

Monet nuorten esittämistä asioista saattavat nimittäin Hiltusen mukaan hyvinkin toteutua. Ilmastonmuutos voi oikeasti upottaa Turun. Lihattomia pihvejä on jo kasvatettu. Hiltusella itsellään on kädessään siru, jolla hän saa kotiovensa auki.

Hiltunen kehotti kuntapäättäjiä tutustumaan megatrendeihin ja miettimään, miten ne vaikuttavat omaan kuntaan.

Yksi megatrendi on kulutuksen kasvu ja siitä johtuva joidenkin luonnonvarojen väheneminen, minkä takia mahdollisuuksia voi löytyä kiertotaloudesta ja resurssiviisaudesta.

– Ei olla uhreja. Kunnan talous on todella teidän käsissänne. Kyse on vain siitä, mitä uutta te keksitte, Hiltunen patisteli Karhulanvaaran koululle kerääntynyttä juhlayleisöä.

Nuoret katsoivat juhlan aikana myös lähemmäksi. Ruukinkankaan koulun oppilaskunnan edustajat luovuttivat juhlaan valtiovallan tervehdyksen tuoneelle eduskunnan puhemies Maria Lohelalle viisikohtaisen teesin.

Nuoret toivoivat laadukasta koulutusta ja sitä, että kouluilla olisi toimivat terveyspalvelut sekä terveet ja turvalliset tilat. Harrastusmahdollisuuksia pitäisi olla myös syrjäseutujen nuorilla. Lisäksi nuoret toivoivat puhdasta elinympäristöä vielä tulevaisuudessakin.

Juhlapäivä alkoi suomussalmelaisten kunnallisneuvos Pentti Moilasen ja europarlamentaarikko Merja Kyllösen tervehdyksillä. Kyllönen arvioi, että paras tapa kunnioittaa satavuotiasta Suomea on toimia rauhan hyväksi ja opetella olemaan ihmisiä toinen toisilleen.

Professori Reijo Heikkinen kertasi tapahtumia Suomussalmella päivälleen sata vuotta sitten.

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että Suomen kuntalaissa on erinomaiset säädökset kuntalaisten osallistumista varten.

Hänen mielestään kuntien on tärkeä vaalia yhä monipuolisempia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, sillä ne sitouttavat asukkaita kuntaan ja saavat heidät toimimaan myös omaehtoisesti sen hyväksi.

Syrjästä voi ponnistaa

Nivalan Sarjankylästä lähtöisin oleva eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps) voi käyttää itseään esimerkkinä, kun hän toteaa, että Suomessa melkein kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Pitää vain nähdä vaivaa, ponnistella ja uskaltaa.

Lohelan tämä uskallus on vienyt eduskunnan puhemieheksi ja siinä roolissa vastikään tapaamaan Kiinan presidenttiä.

Lohela kertoo ottaneensa tapaamisen yhteydessä esille muun muassa sen, että suomalainen yhteiskunta on tasa-arvoinen. Toisaalta hän myös kiitti Kiinaa siitä, että siellä on nostettu väestöä ylös köyhyydestä.

Suomussalmella itsenäisyysjulistuksen vuosijuhlassa Lohela kuuli kylien terveisiä. Mitä hänellä on sanottavaa kylien ihmisille, jotka kokevat, että etelän ihmiset ja päättäjät syrjivät heitä ja kokevat heidät taakaksi?

Lohelan mielestä tällaista käsitystä etelän päättäjien suhtautumisesta syrjäseutujen väestöön ei voi yleistää. Eduskunnassa on paljon ihmisiä, jotka ovat harvaan asutulta alueelta ja tuntevat niiden olosuhteet. Etelässä ei yleisesti ajatella maaseutua taakkana.

– On eri asia, kenen ääni sieltä nousee kuuluvimmaksi.

Mielikuva syrjimisestä syntyy hänen mukaansa pikemminkin siksi, että media keskittyy etelään. Etelässä toimiville medioille elämä harvaan asutulla alueilla ei ole tuttua.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti