Turkin myllerrys lisäsi epävarmuutta myös Kyproksessa

STT, NIILO SIMOJOKI

Helsinki

Toiveet Kyproksen jälleenyhdistymisestä olivat vielä alkuvuodesta korkealla. Jaetun saaren johtajat arvioivat neuvottelujen etenemistä myönteisesti, ja myös Turkin johtaja Recep Tayyip Erdogan viestitti haluavansa ratkaisua.

Neuvotteluratkaisun viipyminen ja Turkin vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset ovat lisänneet pelkoja siitä, ettei valmista tule tälläkään kertaa. Kyproksen tilannetta pitkään seuranneen James Ker-Lindsayn mukaan paras sauma ratkaisulle on jo ohi neuvottelujen venyttyä yli vuoden pituisiksi.

– Jos suunnitelmaa (yhdistymisestä) ei synnyt syksyyn mennessä, on minusta selvää ettei tämä etene mihinkään, London School of Economicsissa työskentelevä Ker-Lindsay sanoo STT:lle.

Lopullisesti mahdollisuuden ikkunan arvioidaan sulkeutuvan ensi keväänä kun Kyproksen kreikkalaisosassa alkaa kampanjointi seuraavien presidentinvaalien alla.

Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 sen jälkeen kun saarella oli tehty Kreikan sotilasjuntan tukema vallankaappausyritys.

EU-hanke ei enää merkitsevä

EU:n ja Turkin suhteet ovat kylmentyneet entisestään Turkin heinäkuun kaappausyritystä seuranneiden puhdistusten myötä, ja maan ongelmainen EU-hanke on käytännössä kuollut.

– Turkin demokratian ja ihmisoikeuksien ongelmat ovat nyt niin suuria, että maa pysyy unionin ulkopuolella vaikka Kyproksesta syntyisi ratkaisu, Ker-Lindsay sanoo.

Hänen mukaansa tämä ei automaattisesti merkitse sitä, että Turkki panisi yhdistymistavoitteen jäihin kun tärkein kannustin on poissa. Turkki ei ole kaappausyrityksen jälkeen viestittänyt aikovansa muuttaa Kypros-linjaansa.

– Luulen Erdoganin haluavan lopullisesti eroon tästä ulkopolitiikan riesasta, koska se ei palvele mitään suurempaa tarkoitusta, Ker-Lindsay arvioi.

Erdoganin voi kuitenkin olla vaikea sitoutua mahdolliseen sopimukseen, jos poliittinen kuohunta Turkissa jatkuu ja puhdistusten kohteeksi joutunut armeija on sopimusta vastaan.