REFRRER:path /

Yhdysvallat on laittanut Trumpin kaudella diilejä uusiksi – viimeisimpänä Unesco, entä Nafta?

Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin vajaan 300 virkapäivän aikana vetäytynyt varsinkin sellaisista sopimuksista, joita hänen edeltäjänsä Barack Obama on aktiivisesti ajanut.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti 1. kesäkuuta Valkoisen talon edessä puheen, jossa hän ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta.

Markku Uhari

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on perjantaihin lokakuun 13. mennessä ollut virassa 265 päivää. Hänen presidenttikautensa aikana Yhdysvallat on ilmoittautunut vetäytyvänsä useasta näyttävästä kansainvälisestä yhteistyöelimestä tai sopimuksesta.

Moni niistä on ollut hänen edeltäjänsä, presidentti Barack Obaman neuvottelemia.

Perjantaina ennustetaan, että Yhdysvallat vetäytyisi vielä Iranin ydinasesopimuksesta, kertoo Helsingin Sanomat. Vuonna 2016 solmitun sopimuksen tarkoituksena on ollut rajata Iranin ydinaseohjelmaa. Vastineeksi Iran on saanut käydä vapaammin kauppaa muun muassa EU:n kanssa.

Vastaavasti tällä viikolla Trump on ottanut presidentillisellä asetuksella hampaisiinsa Obaman mukaan nimetyn amerikkalaisten sairasvakuutusjärjestelmän Obamacaren.


Oheen on koottu tärkeimpiä sopimuksia tai järjestöjä, joista Yhdysvallat on toistaiseksi kertonut ottavansa takapakkia.

UNESCO. Yhdysvallat ilmoitti torstaina vetäytyvänsä Yhdistyneiden kansakuntien koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescosta.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedotteen mukaan taustalla oli järjestön ”anti-israelilainen puolueellisuus”, käytännössä siis Palestiinan jäsenyys järjestössä. Yhdysvaltojen ero astuu voimaan vuoden 2018 lopussa, ja maa haluaa jatkaa sen jälkeen järjestön tarkkailijajäsenenä.

Kansainvälinen yhteisö pahoitteli maan päätöstä, ja myös Suomen valtiojohto oli asiasta harmissaan.

– Monenkeskisessä maailmassa vetäytyminen ei ratkaise mitään, totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Twitterissä torstaina.

Trump ei ole julkisissa ulostuloissaan ollut aktiivinen Unescon suhteen, ja Yhdysvallat on Ylen mukaan tosin eronnut järjestöstä jo kerran aiemmin 1980-luvulla vastalauseena Palestiinan jäsenyydelle.

Yhdysvaltojen päätöksen vanavedessä Israel myös päätti erota Unescosta.

Pariisin ilmastosopimus. Presidentti Donald Trump toteutti kesällä 2017 yhden suurimmista vaalilupauksistaan ja ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy vuonna 2015 solmitusta Pariisin ilmastosopimuksesta.

Kesäkuussa antamassaan julistuksessa Trump lisäsi, että Yhdysvallat alkaisi neuvotella uutta sopimusta. Hänen mukaansa Pariisin ilmastosopimus ei ollut tarpeeksi reilu amerikkalaisille.

– Minut valittiin edustamaan Pittsburghin kansalaisia, ei Pariisin, Trump totesi puheessaan.

Yhdysvaltojen eropäätös aiheutti kansainvälisen palautevyöryn. Yhdysvaltojen päätöstä pahoittelivat liki pitäen kaikki EU-maiden johtajat. Venäjän hallituskin ilmoitti pysyvänsä uskollisena sopimukselle, jonka tavoitteena on hidastaa ilmaston lämpenemistä.

Maan Pariisi-eroon menee vielä useita vuosia, koska sopimuksen mukaan siitä voi erota kolme vuotta sen jälkeen, kun se on ratifioitu. Käytännössä Yhdysvallat voi käynnistää eroprosessin siis vuonna 2019.

TPP-sopimus. Presidenttikautensa ensi metreillä tammikuussa Donald Trump veti johtamansa valtion pois Tyynenmeren valtioiden välisestä kumppanuussopimuksesta eli TPP:stä (engl. Trans-Pacific Partnership).

TPP-sopimus vahvistettiin vuonna 2016, ja sen piirissä oli alun alkaen 12 valtiota Tyynenmeren alueella. Kyseessä on maiden välinen vapaakauppasopimus.

Sopimuksesta vetäytyminen oli suuri teema Trumpin vaalikampanjassa. TPP ja Pariisin sopimus olivat molemmat hänen edeltäjänsä voimakkaasti Obaman ajamia, joihin Trump halusi omalla politiikallaan tehdä täyskäännöksen.

Trump pystyi perumaan sopimuksen, koska sitä ei ollut vielä hyväksytty Yhdysvaltain kongressissa.

Sen sijaan Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa neuvotella kahdenvälisiä kauppasopimuksia suoraan maiden kesken.

Miten käy Naftan? Trump on aktiivisesti vastustanut Yhdysvaltojen solmimia vapaakauppasopimuksia. Julkisissa kannanotoissaan hän on korostanut, että sopimukset ovat pahaksi amerikkalaiselle työlle.

– Aiomme lopettaa naurettavat kauppasopimukset, jotka ovat vieneet kaikki pois maastamme ja vieneet yritykset pois maastamme, hän totesi New York Timesin mukaan maansa ammattiyhdistyksen johdolle tammikuussa.

TPP-sopimuksen ohella hän on vastustanut aktiivisesti varsinkin Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta eli Naftaa. Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa neuvotella Kanadan ja Meksikon kesken vuonna 1994 solmitulle vapaakauppasopimukselle uusia ehtoja.

– Olemme Naftan (huonoin koskaan tehty kauppadiili) uudelleenneuvotteluprosessissa Meksikon ja Kanadan kanssa. Molemmat ovat hyvin hankalia. Saattaa joutua katkaisemaan? presidentti twiittasi elokuun 27:ntenä.

Lokakuussa Trump tapasikin Kanadan pääministeri Justin Trudeaun, ja ykköspuheenaiheena olivat sopimusneuvottelut.

– Mielestäni on tullut selväksi, että olosuhteet ovat usein vaikeita ja meidän täytyy olla valmis mille tahansa, ja me olemmekin, Trudeau kommentoi kanadalaisen CBC:n mukaan.

Myös Naftan vaihtoehdoksi on Trump esittänyt maiden kahdenvälisiä kauppasopimuksia.

Muut lähteet: Yle, The Guardian, The Independent.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti