REFRRER:path /

Hankinnoilla iso vaikutus elinkeinopolitiikkaan

Kunta voi vaikuttaa julkisilla hankinnoilla paljon omaan elinkeinopolitiikkaansa.

Jarno Hiltunen
Miariikka Tervonen ja Kyösti Kauppinen keskustelivat Kuhmon kaupungintalolla hankinnoista.

Jarno Hiltunen

– Ei ole aivan sama, millä tavalla tarjoukset tehdään ja millä tavalla yrittäjät niihin vastaavat, toteaa Kainuun yrittäjien puheenjohtaja Mia-riikka Tervonen.

Tästä kertoo se, että viime vuonna kaikkien hankintayksikköjen kokonaisarvo Kainuussa oli 287 miljoona euroa.

– Jos niistä rahoista saadaan jäämään paikallisille tai kainuulaisille yrityksille mahdollisimman paljon, niin sillä on kyllä isot vaikutukset työpaikkoihin ja yritysten menestykseen ja ihan verotuloihinkin.

Kaikki muut Kainuun kunnat ovat lähteneet rahoittamaan hankinta-asiamiestoimintaa ja Tervonen toivoo, että myös Kuhmo liittyisi tähän seuraan.

Hankinta-asiamiehen toiminta-alue on koko Kainuu. Tavoitteena on muun muassa, että pienemmilläkin yrityksillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä mukaan julkisiin hankintoihin.

– Kunta voi julkisilla hankinnoilla vaikuttaa omaan elinkeinopolitiikkaansa hyvinkin hurjasti, muistuttaa hankinta-asiamies Kyösti Kauppinen.

Uusi hankintalaki antaa mahdollisuuksia julkiselle sektorille ottaa huomioon myös pk-yritykset.

– Siellä suositellaan, että hankinnat pitäisi jakaa osiin. Se ei tarkoita sitä, että ne pilkotaan, mutta voi tehdä niin sanottuja tuotekoreja. Näin myös paikalliset yritykset pääsevät mukaan tekemään kauppaa, selvittää Kyösti Kauppinen.

Tuotekorista hän ottaa esimerkin ruokahuollosta. Tällöin yksi tuottaa esimerkiksi perunat, toinen porkkanat ja kolmas kaalit.

Hankinnan osiin jakaminen saa pk-yritykset tarjoamaan ja vähentää myös riitautumispainetta. Osiin jakaminen pitää markkinat toimivina, kunhan huolehditaan, että sama yritys ei voita kaikkia osia.

– Eli se ei johda siihen, että iso valtakunnallinen yritys tarjoaa kaikkiin osiin, jos tarjouspyynnössä on sallittu, että yksi voi voittaa kaikki. Jos tämmöinen iso vie koko potin, niin voi olla, että sopimuskauden aikana omalta kylältä loppuu se kivijalkakauppa.

Ennen tarjouspyynnön tekemistä, olisi myös tärkeää järjestää asiasta ennakkokeskustelutilaisuus.

– Silloin tilaaja saa erittäin hyvän näkökulman, minkälaista on omalla alueella olemassa ja vastaavasti tuottajat pystyvät kertomaan tilaajalle, mitä on tarjolla, Kauppinen kertoo.

Sähköinen kilpailutusjärjestelmä puolestaan auttaa löytämään tarjouspyynnöt, sillä ongelmana on, että usein yritykset eivät tiedä, mistä (pien)hankintailmoitukset löytyvät.

Kuhmossa on puhuttu lähiruoasta ja paikallisen hyödyntämisestä.

– Monista luottamusmiehistä on aistinut semmoisen voimattomuuden, että mitä tälle asialle voidaan tehdä? Eihän meillä potun ja porkkanan tuottajia ole tällä hetkellä välttämättä ketään, sanoo kaupunginjohtaja Eila Valtanen.

Poliittiset päättäjät voivat kuitenkin tehdä jotakin. Tästä esimerkkinä Valtanen kertoo, että Kuhmon kaupunki on tehnyt aloitteen toisille Kainuun kunnille puun käyttämisestä peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa sekä uusiutuvan bioenergian käytöstä.

– Yrittäjäporukka hyötyy aluetaloudellisesta ketjusta, Valtanen sanoo.

Ruralia-instituutti on hänen mukaansa laskenut julkiseen puurakentamiseen pannun euron poikivan aluetalouteen 2,7 euroa, jos raaka-aineet saadaan läheltä.

– Kainuusta ne saadaan läheltä.

Vaikka Kuhmossa ei ole “porkkana- ja pottuihmisiä”, niin lähialueelta heitä on, huomauttaa Ilmo Komulainen.

– Minä näen sen sillä tavalla, että jos kaupungilla on riittävää potentiaalia ostotarvetta, niin laiva kääntyy hitaasti. Kun tuottajien kanssa tehdään sopimukset, he tietävät, minne potut ja porkkanat menevät ja minkä verran niitä menee. He voivat siitä laskea, onko se liiketaloudellisesti kannattavaa. He voivat tuottaa sen vaikka muun elinkeinotoiminnan ohessa.

Komulaisen mukaan Kuhmon hankinnat ylipäätänsä kaipaavat konkreettista suunnan muutosta.

– Niin kuin tässä on todettu, raha valuu Kuhmosta ulos ja yrittäjät taistelevat keskenään pienistä murusista. Tänne tulee ulkopaikkakunnalta urakoitsijat, jotka kuorivat kerman ja potin, ja me katsotaan sivusta. Se on Kuhmon ongelma.

Ruokakeskusteluun viitaten Pentti Salmela oli sitä mieltä, että jos Kuhmosta ei löydy toimijaa, niin se voisi löytyä muualta Kainuusta.

– Saataisiin edes Kainuuseen se raha jäämään.

Mauri Piiraisen mielestä koko maakuntaa ajatellen pitäisi suunnitella pidemmällä aikavälillä, mitä tarvitaan.

– Pitäisi olla yhteistyö kaikkien kuntien välillä ja pitkät suunnittelukaudet.

Kainuun hankintarengas kokoontuu neljä kertaa vuodessa.

– Se on tosi tiheä tahti. Varmaan te silloin tiedätte, mitä kaikkea maakunnassa hankitaan, mutta tämän ulostulo olisi hyvä alueen yrittäjille, jos puhutaan koko maakunnasta, huomauttaa Kyösti Kauppinen.

Aimo Tervamäki halusi tietää, miten käy, jos on laajempi haku päällä ja tarjouksia tulee, mutta silti haluttaisiin suosia paikallista.

– Olkoonkin, että se käytännössä vähän häviäisi, mutta siinä tulisi paikallisuus hyvänä ykkösenä, vaikka hintalaatusuhde olisi kokolailla siellä vieraalla puolella.

– Aivan varmasti markkinaoikeuteen, Kauppinen sanoo.

Hankintapolitiikkaa ei Kyösti Kauppisen mukaan saa missään nimessä ulkoistaa – korkeintaan tarjouspyynnön tekemisen.

Hänen mielestään tarjoavalle yritykselle ei kannata asettaa myöskään liian ”älyttömiä” kriteereitä.

– Panisin enemmän painoa hankinnan kohteeseen. Niillä kriteereillä varmistetaan, että saadaan laatua.

10 teesiä

Hyvä julkinen

hankinta

1) Aina markkinavuoropuhelu

2) Sähköinen kilpailutusjärjestelmä auttaa löytämään tarjouspyynnöt

3) Laatukriteerit hankittavalle kohteelle, ei tarjoavalle yritykselle

4) Ei estetä tarjoajilta muuta liiketoimintaa

5) Ei estetä alihankintaa

6) Jaetaan hankinta osiin, ja valitaan useita toimittajia

7) Hankitaan yhteishankintayksikön sijaan itse, kun tunnetaan tarjoajat

8) Ostetaan kaikilta valituilta toimittajilta selkeiden periaatteiden mukaan

9) Laatua mitataan ja valvotaan sopimuskaudella

10) Käytetään hankintaneuvojan asiantuntemusta hyväksi

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti