REFRRER:path /

Metsäpeuroja seurataan tehostetusti

Kuhmolainen

Talven 2017 aikana 40 metsäpeuravaatimelle on asennettu GPS-panta Kainuussa ja Suomenselällä. Aiemmat pannoitukset mukaan lukien alueilla liikkuu nyt yhteensä 80 pannoitettua vaadinta. Pannoituksesta ja sen merkityksestä tiedotti Luonnonvarakeskus.

Pantojen tuottama paikkatieto on tärkeä perusedellytys kannanarvioinnissa, vasatuoton arvioinnissa, rotupuhtaustyössä, metsäpeurojen liikkeiden ja levinneisyyden seurannassa sekä erilaisten kuolleisuustekijöiden kuten suurpetojen vaikutusten selvittämisessä.

Pantojen avulla saadaan tietoa myös lajin elinympäristövaatimuksista ennallistamistoimenpiteiden ja metsien käytön suunnittelua varten.

Metsäpeuroja seurataan tehostetusti Metsäpeura Life -hankkeen aikana vuosina 2017–2023, jolloin toimivien pantojen määrä pyritään pitämään nyt saavutetussa tavoitteessa. Tämän talvinen merkintä tehtiin yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Merkintä suoritettiin helikopterin avulla.

Metsäpeura metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1910-luvulla. Sotien jälkeen metsäpeuroja siirtyi Venäjän puolelta Kuhmoon ja tästä kannasta siirrettiin muutamia yksilöitä Suomenselälle 1970- ja -80 -lukujen taitteessa. Suomenselän metsäpeurakanta on kasvanut 1990-luvun alun vajaasta kahdesta sadasta noin 1 250–1 300 yksilöön. Sen sijaan Kainuun kanta on 2000-luvun alusta alkaen ollut taantuva.

Tämän kevään lentolaskentojen perusteella Kainuussa talvehtii noin 750 metsäpeuraa. Noin 11 prosenttia havaituista metsäpeuroista oli vasoja. Vasamäärä on hieman alhaisempi kuin viime syksyn vasatuottolaskennat antoivat odottaa. Viimeiset kolme vuotta määrä on pysynyt suhteellisen vakaana.

Jätä kommentti