REFRRER:path /

Talvivaara

Sotkamossa sijaitsevalla Talvivaaran kaivoksella käytetään bioliuotusmenetelmää, jonka on arveltu mahdollistavan köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.
Kaivos aloitti toimintansa lokakuussa 2008.
Talvella 2010-2013 sattui kipsisakka-altaissa kolme suurta vuotoa.
Marraskuussa 2014 Talvivaaran tuotantoyhtiö meni konkurssiin.
Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame.

 

« »

Miksi avi tiukensi sulfaattikiintiötä?

Tiina Suutari

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) kiristi purkuputken ympäristöluvassa Talvivaaran konkurssipesän esittämiä päästörajoja. Kaivoksesta saa johtaa Nuasjärveen sulfaattia vuosittain 24 000 tonnia kolmen ensimmäisen vuoden ajan ja siitä eteenpäin 10 000 tonnia vuodessa. Hakija esitti määriksi 30 000 tonnia ja myöhemmin 10 000 tonnia sulfaattia.

Ympäristöluvan mukaan purkuvesi saa sisältää sulfaattia korkeintaan 4 000 mg/l ja myöhemmin 2 000 mg/l. Lisäksi avi määräsi hakijan rakentamaan sekoituspumppaamon ja laimentamaan purkuvettä kahdella kolmasosalla järvivettä ennen Nuasjärveen laskemista.

Miksi avi kiristi sulfaattikiintiötä, ympäristöneuvos Sami Koivula?

– Katsomme, että tällä ratkaisulla luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Eli pysyvää kerrostumista tai hapettomuutta ei aiheudu.


Oliko hakijan esittämissä päästörajoissa pysyvän haitan vaara?

– Näimme, että pilaantumisen vaara oli olemassa ja siksi oli tarve antaa rajoittavat määräykset. Epäilimme, että epäsuotuisissa olosuhteissa voi aiheutua pysyvää kerrostumista, jos päästöä ei rajoiteta eikä sekoittumisen tehostamisjärjestelyä tehdä.

Ovatko luvan mukaiset päästöt Nuasjärveen merkittäviä?

– 4 000 mg/l sulfaattia on suolapitoisuutena korkea. Esimerkiksi kunnallisilta putsareilta ei vastaavia pitoisuuksia tule. Toisaalta sulfaatti on aika haitaton aine, joka ei ole esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden normaalissa tarkkailussa mukana.

– Valtakunnallisesti 24 000 tonnia sulfaattia on iso päästö, joka on hyvinkin kymmenen suurimman teollisen päästäjän joukossa.

– Metallipäästöt ovat hyvin alhaiset. Hakijan esittämiä metallikuormitusrajoja kiristettiin ympäristöluvassa, koska katsoimme, ettei päästöoikeuksille ollut mitään tarvetta. Hakija pääsee selvästi pienempiin pitoisuuksiin.


Mikä merkitys päästöillä on Nuasjärven asukkaille?

– Määrätyllä kalatalousmaksulla vähennetään haittoja. Muuten katsomme, ettei toiminta estä rantakiinteistöjen normaalia virkistyskäyttöä.

– Mielikuvavaikutukset eivät kuulu ympäristöluvan harkintaan eivätkä ole ympäristösuojelulain mukaista korvattavaa haittaa.

Mitä haittaa Talvivaaran purkuvesien päästöillä on Nuasjärvelle, erikoistutkija Matti Leppänen Suomen ympäristökeskuksesta?

– Ympäristöluvan perusteella vesien metallipitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä ole haittaa. Sulfaattihaitat riippuvat sekoittumisesta, mutta muutamalla sadalla milligrammalla litrassa ei ole ekosysteemin toiminnan kannalta merkittävää vaikutusta. Tietysti jotkut herkimmät lajit saattavat kärsiä.

Onko huoli Nuasjärven kalojen laadun heikkenemisestä aiheellinen?

– En usko. Ympäristöluvassa kuvatut metallipitoisuudet eivät siirry kaloihin niin, että sillä olisi vaikutusta kaupalliseen käyttöön. Seuranta on kuitenkin tärkeää.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

« »