Aiemmat virkasyytteet menivät Clintonille ja Johnsonille – demokraatit hävisivät seuraavissa presidentinvaaleissa USA:ssa

Donald Trumpista tuli torstaina kolmas Yhdysvaltain presidentti, jonka edustajainhuone on asettanut virkarikossyytteeseen ja joka on joutunut siten erottamisuhan alaiseksi.

Edellisistä Yhdysvaltain presidenteistä saman ovat kokeneet Andrew Johnson ja Bill Clinton .

Trump hakee jatkokautta vajaan vuoden päästä pidettävissä presidentinvaaleissa.

Verkkolehti Politicon tviitti asetti torstaina Donald Trumpin Andrew Johnsonin ja Bill Clintonin rinnalle.

Miten virkarikossyyte vaikutti presidentin ja tämän edustaman puolueen suosioon aiemmissa tapauksissa? Asiasta kertoo muun muassa BBC.

Bill Clinton joutui tutkinnan kohteeksi vain vuosi virkaanastujaistensa jälkeen tammikuussa 1998. Edustajainhuone nosti virkarikossyytteen saman vuoden joulukuussa, mutta republikaanienemmistöinen senaatti vapautti hänet syytöksistä helmikuussa 1999.

Tutkinta koski kiinteistökauppoja ja hänen valaehtoista kertomustaan siitä, oliko hänellä suhde Valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa.

Koko skandaalinkäryisen vuoden 1998 ajan demokraattien Clintonia vaadittiin eroamaan. Tuona vuonna hän kuitenkin sai ihmeellisesti kautensa korkeimman kannatusluvun, 67 prosenttia.

Republikaanit toivoivat vaalivoittoa saman vuoden kongressin vaaleissa, mutta demokraatit onnistuivat lisäämään paikkoja sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

Clintonin suosio pysyi korkeana presidenttikautensa loppuun saakka: tammikuussa 2001 häntä kannatti 65 prosenttia amerikkalaisista, mikä oli korkein osuus kuin kenelläkään hänen edeltäjistään 50 vuoteen.

Demokraatit tosin joutuivat poistumaan Valkoisesta talosta. Al Gore hävisi Floridan äänten uudelleenlaskennan jälkeen, ja seuraavaksi presidentiksi nousi George W. Bush .

Andrew Johnson sai syytteen sisällissodan jälkimainingeissa

Andrew Johnson oli vuonna 1868 ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka sai virkarikossyytteen.

Tuolloin verinen sisällissota oli vastikään päättynyt, mutta presidentti, demokraattien Andrew Johnson taisteli vielä republikaanienemmistöisen kongressin kanssa siitä, kuinka hävinneitä etelävaltioita tulisi uudelleenrakentaa.

Republikaanit halusivat lainsäädännöllä rangaista entisiä konfederaation johtajia ja suojella vapautettujen orjien oikeuksia, mutta Johnson käytti veto-oikeuttaan lakiehdotuksiin.

Kongressin ja presidentin kiistely yltyi, kun kongressi sääti lain, joka esti presidenttiä erottamasta hallituksensa jäseniä ilman senaatin lupaa.

Edustajainhuone nosti virkarikossyytteet, kun Johnson uhmasi lakia ja erotti yhden ministerin.

Senaatin äänestys meni täpärälle Johnsonin kannalta: kahden kolmasosan enemmistö presidentin tuomitsemiseksi jäi vain yhden äänen päähän.

Johnsonin loppukautta presidenttinä vaivasi samantyyppinen valtataistelu kuin ennen syytettä.

Lisäksi saman vuoden vaaleissa demokraatit hävisivät, ja presidentiksi nousi republikaaneja edustanut kenraali Ulysses S. Grant . Grant oli johtanut pohjoisvaltioiden armeijan voittoon sisällissodassa.