Kotimaa

Ajatus uudesta yliopistosta on aito avaus – Saarikko ei näe, että yliopistoverkko olisi valmis.

Neljän suurimman puolueen johtajat ruotivat kuntateemoja sotesta kuntien koronatukemiseen. Petteri Orpon mielestä pienemmilläkin tukipaketeilla olisi pärjätty.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko väläytti pari viikkoa sitten mahdollisen uuden yliopiston perustamista Suomeen.

Ajatusta pidettiin lähinnä heittona, mutta idea nousi uudelleen esille Keskuskauppakamarin järjestämässä neljän suurimman puolueen puheenjohtajatentissä perjantaina.

Saarikko sanoi, että hänen puheenvuoronsa oli tarkoitettu aidoksi keskustelunavaukseksi siitä, onko korkeakouluverkkomme valmis.

– Vetoan ajatuksessani kahteen isoon muutokseen, joissa me emme ole tarpeeksi valmiina. Ne ovat digitaalisuus sekä jatkuvan oppimisen teema, joka on lähtöisin työelämän ja yritysten tarpeista.

Minne sijoittuisi?

Saarikolta kysyttiin tentin jälkeen, minne uusi korkeakoulu mahdollisesti sijoittuisi.

– Se on liian pitkälle menevää spekulaatiota, johon en pysty enkä halua vastata. En katso tätä karttaharjoituksena. Perustamispäätös olisi vakava ja iso periaatteellinen kysymys. Uudelle korkeakoululle pitää olla aito tarve. Eikä kyse ole vain koulusta, vaan siitä, mitä siellä tehdään.

Hänen mukaansa esimerkiksi Mikkelin, Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksilla voisi olla vahvempi rooli.

Saarikko sai varovaista taustatukea sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnarilta.

– Jos haluamme pitää kehä kolmosen ulkopuolella olevan alueen elinvoimaisena, nuorella pitää olla realistinen mahdollisuus jäädä sinne.

Kokoomuksen Petteri Orpo totesi, ettei Suomi tarvitse uutta yliopistoa.

– Pikemminkin meidän on vahvistettava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.

Orpo oli huolissaan myös lukioiden tulevaisuudesta. Tavoitteena pitää olla se, että maassa säilyisi laaja lukioverkko.

Säyseää menoa

Tentissä liikuttiin tutuissa kuntateemoissa. Keskustelu puheenjohtajien välillä oli säyseää.

Keskustapuolueen ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon välistä kiistaa maaseudun tukiaisista ei sivuttu lainkaan. Halla-aho antoi muutamissa aiheissa päinvastoin tukea Saarikolle.

Ainut hiukan äänenpainoja nostattanut aihe oli kuntien taloudellinen tukeminen koronakriisissä.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat puolustivat myönnettyjä tukipaketteja.

– Kyse on kuntalaisten perusoikeuksista, kuten oikeudesta saada sote-palvelut. Ne on turvattava. Lisäksi kunnilla on hyvä olla liikkumavaraa, jotta ne voivat tehdä investointeja. Skinnari sanoi.

Orpo vastasi, ettei kukaan kiistä sitä, etteivätkö kunnat tarvitse tukea, mutta hän puuttui tukien loppusummaan.

– Kuntien tukeminen on jatkoa hallituksen tavalle hoitaa tätä kriisiä rahalla. Näyttää siltä, että nyt pumpataan rahaa, kun vaalit ovat tulossa. Huomisesta ei ole huolta.

Osumatarkkuus heikko

Halla-aho korosti, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaa.

Talouden heikko tilanne johtuu rakenteellisesti ongelmista, ei niinkään hallituksesta.

Halla-aho oli kuitenkin sitä mieltä, että kunnille osoitetuissa tuissa osumatarkkuus on ollut aika heikko.

– Toisaalta meillä ei ollut valmiita mekanismeja rahan jakoon. On ollut parempi tehdä hiukan liikaa kuin aivan liian vähän, Halla-aho pohti.

Saarikko ihmetteli, miten alkusyksystä kaikki olivat sitä mieltä, että kuntia pitää tukea.

– Nyt kun se on tehty, oppositiosta sanotaan, että tuitte liikaa. Olisiko ollut parempi, että kunnat olisivat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään, hän kysyi.

Kallis sote

Sote-uudistus on edennyt eduskuntaan. Orpon mukaan koko uudistuksella piti olla kaksi isoa tavoitetta.

– Ensimmäinen on se, että kuntalainen pääsee sujuvasti hoitoon. Toinen oli se, että saadaan rahat riittämään. Kumpaakaan ei löydy tästä esityksestä.

Hänen mukaansa sote-menot kasvavat valtavasti väestön ikääntyessä.

– Hallituksen omassa paperissa lukee, että tämä esitys nostaa kuluja jopa 2030-luvun puoliväliin asti. Se räjäyttää menot. Kyseessä on täysin mahdoton yhtälö.

Hän kantoi myös huolta siitä, että esitys taklaa yksityiset palveluntarjoajat nurkkaan.

– Ilman niitä ei pystytä tuottamaan päivääkään niin palveluja, joita meillä nyt on.

Muuttujia mukana

Skinnari vastasi, että tuottavuuden nostaminen on avainasema. Kyse on pitkälti myös johtamisesta. Hänen mukaansa yksityinen on ollut tässä parempi, julkisen pitää ottaa oppia.

Halla-ahon mukaan kustannukset on yleensä helppo laskea etukäteen, mutta mukana on nyt muuttujia, kuten digitalisaation tuomat säästöt. Pitää varautua siihenkin, jos ne eivät tuokaan säästöjä.

Saarikko korosti, että sotessa tarvitaan sekä yksityistä että julkista puolta.

– Hallituksen esitys on tältä osin mainettaan parempi. Missään ei mainita, etteikö yksityinen toimija voisi olla kumppani.

Lisää tehtäviä

Kunnat saavat uusia tehtäviä hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden pidentämisen myötä.

Halla-ahon mukaan viimeksi mainittua pitäisi lykätä parempiin aikoihin.

– Pidennys ei ratkaise niitä syitä ja ongelmia, miksi nuori ei selviä toiselta asteelta. Taustalla on se, että oppilaalta vaaditaan liikaa itsenäisyyttä peruskoulussa.

Saarikko totesi kaikkien kantavan huolta nuorten syrjäytymisestä. Paljon on jo yritetty tehdä, mutta silti moni jää jalkoihin.