Aluevaaliehdokaan mielipide: Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut
Suomen väestön ikääntyminen lisää asiakaslähtöisten sote-palveluiden tarvetta. Tämä edellyttää kuntien poliittisia päättäjiä ja johtoa tunnistamaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten suuntaa ja pohtimaan niitä keinoja, joilla sote-palvelut järjestetään laadukkaasti, arvokkaasti ja asiakasta kunnioittaen.
Asiakkaiden tarpeiden ja palvelujen lähtökohtien huomioon ottaminen on edellytys asiakaslähtöisyyden toteutumiselle. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen on yksi asiakaslähtöisen palvelun edellytyksistä, mutta sen toteutumisessa on vielä kehitettävää. Asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksiin voi vaikuttaa organisaatiorakenteiden ja -käytänteiden ohella päivittäiset rutiinit tehtävineen ja tiukkoine aikatauluineen.
Asiakaslähtöisen toiminnan ydin on työntekijän arvostava ja kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen. Kuntalaisen näkökulmasta hyvä ja toimiva palvelu tarkoittaa palveluiden saatavuutta ja sisällöllisesti ja ammatillisesti laadukkaita palveluita.
Asiakaslähtöisyys on myös työntekijän ja asiakkaan välistä luottamusta. Vuorovaikutustaitojensa avulla työntekijä tukee asiakkaan elämänhallintaa ja kyvykkyyttä vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Vuorovaikutteisen suhteen muodostuminen edellyttää työntekijän ja asiakkaan suhteen pysyvyyttä. Tämä ei mahdollistu, jos työntekijät vaihtuvat päivittäin. Asiakkaan ja työntekijän välisen vuorovaikutussuhteen muodostuminen on näin ollen myös työnorganisointiin ja johtamiseen liittyvä kysymys.
Asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa palvelujen sisältöön on myös yksi asiakaslähtöisyyden näkökulmista. Vanhusten hoivatyön kontekstissa omaisten mahdollisuus vaikuttaa läheistensä palvelujen sisältöön korostuvat. Asiakkaan ja hänen verkostonsa mukana olo palveluprosessin eri vaiheissa mahdollistaa asiakkaiden kannalta merkityksellisten ja vaikuttavien tulosten saavuttamisen. Vanhustyön toimijoilla on luontevaa tehdä yhteistyötä omaisten kanssa hoivan suunnittelussa, mutta omaisten roolia vanhuksen hoivan toteuttamisessa ja arvioinnissa tulisi kehittää.
Palveluiden käyttäjien vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi myös kuntalaisilla on halukkuutta vaikuttaa palvelujen sisältöön. Yksi palveluja käyttävien asiakkaiden ja kuntalaisten keino vaikuttaa julkisen palvelun sisältöihin on palvelujen yhteiskehittäminen. Se vaatii kehittämismyönteistä organisaatiokulttuuria, aikaa, resursseja ja johdon tukea sekä palveluntarjoajien itsensä ja toimintansa sitouttamista asiakkaiden elämään sekä henkilöstöltä osallistavien menetelmien hallintaa.
Uudistusten toteuttaminen käytännössä edellyttää avointa kommunikaatiota, dialogisuutta ja paikallisuuden näkökulmien huomioon ottamista.
Asiakaslähtöisyyden toteutuminen on sidoksissa organisaatioon ja henkilöstön asiakaslähtöiseen osaamiseen ja sen johtamiseen, niihin arvokeskusteluihin ja asiakkaan osallisuutta tukeviin toimintatapoihin, joita organisaatiossa on käytettävissä.
Asiakkaita arvostavassa organisaatiossa kyseenalaistetaan omia rutiineja, hankitaan kriittisesti uutta tietoa ja ollaan valmiita muuttamaan omia toimintatapoja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisiksi. Organisaatiokulttuurilla on suuri merkitys siinä, miten asiakaslähtöisyys käytännössä ilmenee työyhteisöissä.
Kirsi Moisanen
yhteiskuntatieteiden tohtori
yliopettaja
aluevaaliehdokas (kesk.)
Sotkamo
Kommentit
Jätä kommenttiVanhusten asialla
19.1.2022 1:01
IKÄIHMISTEN JA VANHUSTEN PALVELUT JA ETUUDET KAINUUN HYVINVOINTIALUEELLA
Pidän tätä ikäihmisten ja vanhusten palvelut ja etuudet hyvinvointialueella erittäin tärkeänä, koska Väestönkehitys maan eri osissa on erilaista ja Kainuu kuuluu maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Yli 65 – vuotiaiden osuus (28 %) väestöstä on maan kolmanneksi suurin. Suuret ikäluokat saavuttavat tämän vuosikymmenen alussa 75 vuoden iän ja ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäluokissa kasvaa voimakkaasti. Tilastokeskuksen väestöllisen huoltosuhteen Kainuu on Etelä-Savon jälkeen toisella sijalla maakunnista ja tilanne jatkuu samankaltaisena aina vuoteen 2030 saakka. Nämä väestörakenteen muutokset vaikuttavat väistämättä kaikkien sote palvelujen kysyntään ja paine ikäihmisten palveluihin kasvaa. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Kainuussa ikäihmisten säännöllisten eri palvelukokonaisuuksien piiriin kuuluu kaikkiaan reilut 20 % yli 75-vuotiaista. Kotona asuu noin 92 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidon tuella hoidettavien osuus on maan suurinta ja säännöllistä kotihoitoa saa maan suurimpia osuuksia. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen käyttö ei poikkea muusta Suomesta ja laitoshoidon käyttö on maan keskiarvoa vähäisempää. Vastuu palvelujen järjestämisestä on hyvinvointialueella, joka myöntää palveluja yksilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelut itse tai ostaa ne muilta kunnilta, tai yksityisiltä palveluntuottajilta.
Ehkäisevillä palveluilla järjestetään osana hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Vastuu ja kuntoutuksella pidetään yllä iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. Palveluihin sisältyvät mm. neuvontapalvelut (kuten seniori-infot), hyvinvointia edistävät kotikäynnit, päiväkeskukset, rokotukset jne. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä, jos iäkäs ihminen tarvitsee kotipalveluja, omaishoitoa, asumispalveluja, laitoshoitoa, vammaispalveluja, toimeentulotukea tai muita sosiaalihuollon palveluja, näiden myöntämistä varten hyvinvointialueen viranomainen arvioi palveluntarpeen.
Terveyspalveluihin sisältyvät oman kunnan terveyskeskuksen palvelut, kuten terveystarkastukset, hammashuolto, kotisairaanhoito, kuntoutuspalvelut ja apuvälineet. Tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut järjestää sairaanhoitopiiri.
Veteraanipalvelut ja etuudet on tarkoitettu vuoden 1939–1945 sodissa palvelleiden kuntoutukseen, hoitoon ja toimeentuloon. Valtio huolehtii veteraanien ja sotainvalidien erityispalveluista sekä etuuksista. Perinteiset veteraanietuudet on tarkoitettu niille henkilöille, joilla on rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus. Osana vanhusväestöä he ovat oikeutettuja myös kaikkiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Asumispalveluilla tuetaan ikääntyneiden itsenäistä asumista myöntämällä korvausta asunnon muutostöihin tai tarjoamalla soveltuva asunto ja tarvittavat palvelut. Asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, joiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Asumispalveluja järjestetään myös vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalain) perusteella.
Kotipalvelu ja kotisairaanhoito: Monissa kunnissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi, jota täydentävät tukipalvelut. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä. Kunta voi yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja terveydenhuoltolakiin perustuvan kotisairaanhoidon kotihoidoksi. Kotipalveluja voivat saada ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on muun syyn vuoksi alentunut. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan tarvittaessa esimerkiksi vamman, sairauden, uupumuksen tai muun erityisen perhetilanteen vuoksi. Kunta järjesti ennen kotipalvelun, mutta nyt se siirtyy Kainuun hyvinvointialueelle.