Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Koronakin lisää eriarvoisuutta

Julkinen terveydenhoito on osoittanut hyvän toimintakykynsä pandemian ajan toimenpiteiden johtamisessa ja rokotusten toteuttamisessa. Tulevat sote-alueet toimivat turvatulla valtion rahoituksella. Terveyspalvelujen saatavuus- ja saavutettavuusongelmat pysyvät vaikeimpana asiana.

Hyvinvoivien ihmisten tyypillinen mielipide on, että elämme tasa-arvoisessa maassa. Näin varmaankin on, jos verrokkina ovat vähemmän kehittyneet maat. Ajattelu keskimääräisesti jättää heikoimmassa tilanteessa olevat taustalle. Terveyden sosioekonomiseen asemaan liittyvät erot ovat olemassa. Koronapandemian kestäessä on tullut näkyville lisää eriarvoisia piirteitä.

Tutkimuksen mukaan kriisit ja murrokset vaikuttavat voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Syrjäytyneisyys, heikko taloudellinen tilanne, riskialttiit työolosuhteet, heikompi terveys ja vastustuskyky, neuvottomuus, huonot sosiaaliset kotiolot ym. ovat kielteisiä lähtökohtia viruskriisin vaikuttaessa. Varattoman ihmisen huolien keskellä ei jaksa ajatella terveyden ensisijaisuutta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikilla henkilöillä ei ole tärkeäksi tulleen digitaalitekniikan käyttömahdollisuuksia ja näin he jäävät tiedotusten ja ohjeistusten ulkopuolelle. Miten moni henkilö on pandemian ajantasaisen päivitystiedotuksen ulkopuolella? Entä tulevaisuudessa?

Ihmiset tietävät, että heillä itsellään on tärkein vastuu terveydestään. Omalle iälleen ei voi mitään, mutta fyysiselle ja henkiselle kuntoisuudelleen voi yleensä tehdä jotakin. Elinikä ja terveys ovat kuitenkin aina olleet jossain määrin sosioekonomisesta asemasta ja työolosuhteista riippuvaisia.

Raskas työ ja siihen liittyvät elämäntavat ovat riski terveydelle. Varakas henkilö saa yleensä elää pitemmän ja sisältörikkaamman elämän. Vähiten ansaitsevalla viidenneksellä on elinajanodote kymmenkunta vuotta lyhyempi kuin eniten ansaitsevalla viidenneksellä.

Huonoista seurauksista kärsivät ovat niitä, jotka eivät pidä ääntä kohtalostaan. Hiljaisesti kärsivien puolesta ei ole puhujia, kun hoidetaan kriisiä kokonaisuutena. Ja vaikka heidät huomataan, ei löydy välittömiä auttamisen keinoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Saattaa olla, ettei nämä hiljaiset eivät osallistu tammikuun sote-vaaleihin, vaikka juuri heille sote-palvelut ovat tarpeen. Vaikka he arvostaisivatkin tasa-arvoiseen toimintaan pyrkivää julkista terveydenhoitoa, ei heillä ehkä ole luottamusta oman äänen vaikuttavuuteen. Kannattaa uskoa!

Valittavien valtuutettujen velvollisuus onkin osoittaa riittävää avarakatseisuutta, hyvää harkintakykyä ja uusiakin näkökantoja – myös terveyserojen tasoittamiseen.

Esko Piippo

aluevaaliehdokas (sd.)

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kajaani

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä