Aluevaaliehdokkaan mielipide: Vaalilupausten ilotulitusta, vaan mitä tapahtuu vaalien jälkeen?
Alkuvuosi on ollut vaalilupausten jatkuvaa ilotulitusta. Toinen toistaan kauniimpia kuvioita ja erikoisempia kannanottoja on ilmestynyt vaalitaivaalle äänestäjien ihmeteltäväksi.
Nykyisten palveluiden säilymistä varmuudella lupaavia tai jopa niiden parantumista väläyttelevien puhuessa on tilanne sama kuin savolaisten haastellessa. Vastuu siirtyy täysin kuulijalle.
Siitä, mitä tapahtuu aluevaalien jälkeen, ei ole paljon kirjoiteltu tai puhuttu.
Lain mukaan 59-jäseninen aluevaltuusto valitsee hallituksen ja tarkastuslautakunnan sekä päättää hallintosäännöstä.
Hallintosäännössä muun muassa määritellään, valitseeko aluevaltuusto keskuudestaan valiokuntia vai valitaanko lautakuntia kuten kunnissa on toimittu.
Vanhan hokeman mukaan "järki ei ole yhdessä päässä, vaan ympäri kyliä." Siksi lautakuntamalli on parempi kuin valiokunnat.
On viitteitä siitä, että valmistelussa olisi päädytty lautakuntamalliin.
Lautakuntien tehtäväksi jäänee kaiken sen paskan selvittäminen, mitä organisaation sisältä näyttäisi löytyvän huonosta johtamisesta ja johtamattomuudesta alkaen.
Mitä lautakuntia tarvitaan? Ei sentään sota-aikojen hevosenottolautakuntaa, mutta esimerkiksi palo- ja pelastustoimi tarvitsee ehdottomasti oman lautakuntansa.
Jospa yhdenkään lautakunnan kohdalla ei käy kuten aikanaan Kajaanissa kaupungin omistaessa raviradan. Pahat kielet kertoivat raviradan hallitukseen valitun henkilöitä, jotka eivät muihin lautakuntiin kelvanneet.
Lautakuntiin ja hallitukseen valitaan jäsenet vaalien äänestystulosten perusteella. Parhaiten vaaleissa menestynyt puolue saa eniten hallitukseen ja lautakuntiin edustajia.
Olennaista on se, että aluevaaleissa äänestetään ihmisiä päättämään Kainuun sote-toiminnoista sekä palo- ja pelastustoimesta. Ei sen enemmästä tai vähemmästä.
Tärkein viesti lopuksi. Äänestysinto ei ole paras mahdollinen ollut Sotkamossa eikä Kainuussa. Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 23. tammikuuta on erinomainen mahdollisuus tilanteen korjaamiseen.
Pertti Granqvist
aluevaaliehdokas (vas.)
Sotkamo
Kommentit
Jätä kommenttitosi on
18.1.2022 22:20
Ravit on parasta urheilua ja hepat hienoja elukoita.
Mummero
18.1.2022 16:49
Kyllähän tämä on nähty jo liian monta kertaa. Kaikissa vaaleissa, samat henkilöt ehdolla. Virkoja pitää saada ja luvataan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Totuus on toinen, kun virkaan päästään. Alkaa totuusleikki. Aletaankin kertomaan, ettei rahat riitä siihen mitä tuli luvattua. Tämä on yleinen käytäntö. Todellisuudessa kyse on vain ja yksinomaan siitä, mitä päätetään toteuttaa. Vuosi toisen jälkeen, sama laulu, joten ei tule yhdellekkään ehdokkaalle ääntä. Sitten kun ehdokkaat vaihtuu, eli ei ole samat naamat joka orkanisaatiossa omaa hyvinvointiaan ajamassa, voin äänestää.
Demokratia (kansanvalta) ja teknokratia (asiantuntijavalta) menevät sekaisin
18.1.2022 15:59
Alla oleva teksti on lainausta Helsingin Sanomien Vaaliraportti-uutisblogista. Lainaan tekstiä siksi, että olen täysin samaa mieltä tutkijan kanssa.
”Tutkija: Demokratian idea ei toteudu aluevaaleissa – Politiikkavaje ei viikossa korjaannu, ja siksi kansalaista on turha syyllistää, jos vaalit eivät kiinnosta.
Yleensä politiikan tutkija Johanna Vuorelma kehottaa äänestämään vaaleissa ilman muttia.
Tällä kertaa se tuntuu kuitenkin vaivaannuttavalta. Se johtuu siitä, että aluevaaleista puuttuu demokratian idea, eli poliittisten vaihtoehtojen puntarointi, Vuorelma sanoo.
Äänestäjälle ei hahmotu, mistä näissä vaaleissa olisi tarkoitus oikein äänestää.
”Kaikki puolueet haluavat samaa, eli laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kaikille. Valtuustojen tehtävä on hallinnollisesti ratkaista, kuinka ne toteutetaan. Siellä ei ole enää kyse ideologisista kiistoista”, Vuorelma sanoo.
Vaaleissa olisi tarkoitus sitten äänestää siitä, kuinka tämä yhteinen tahto teknisesti järjestetään.
Vaarana tässä tilanteessa Vuorelman mielestä on, että kansanvalta eli demokratia ja asiantuntijavalta eli teknokratia menevät sekaisin.
Demokratiassa olisi tarkoitus aluksi kuulla kansalaisten poliittinen mieltymys, jonka jälkeen teknokratia toteuttaa tuon mieltymyksen parhaalla mahdollisella tavalla.
Aluevaltuustojen vastuulla on laadukkaiden palveluiden järjestäminen rajallisilla resursseilla. Tehtävä vaatii asiantuntijuutta.
Demokratiassa ei kuitenkaan ole tarkoitus äänestää parasta asiantuntijaa, vaan itselle mielekästä edustajaa ajamaan itselle tärkeitä asioita vallan portailla.
”Ydinkysymys näissä vaaleissa on, että millä perusteella äänestyspäätös pitäisi tehdä. Pitääkö valtuustoihin valita parhaat asiantuntijat, ja jos näin on, niin miksi tarvitaan vaalit? Eikö paras asiantuntija löytyisi rekrytoimalla?” ((hs.fi/kaupunki, lainaus päättyy.)
Vaaliblogissa on myös aiheena: ”Suomen sosiaalipalvelut piti uudistaa, mutta vaaliväittelyissä hiljaisuus on lähes kirkuva – Kävimme läpi puolueiden kannat”.
Jos lautakuntia pitää arvailla, arvaan, että yksi lautakunta päättää sosiaaliasioista.
PS. Mitä pitäisi ajatella ehdokkaan ajatusmaailmasta, kun sote-uudistuksen yhteydessä mieli laukkaa raveissa ja hevosenottolautakunnassa?