Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Vammaisia ei saa unohtaa hyvinvointialueella

Hyvinvointialueiden valtuutetut tulevat tekemään merkittäviä päätöksiä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja pelastustointa. Haluan nostaa esille Kainuun aluevaalikeskustelussa varsin vähälle huomiolle jääneen kansalaisryhmän eli vammaiset. Kainuussa tarvitaan myös toimivat, riittävät ja oikea-aikaiset vammaisten palvelut heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden. Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden on toteuduttava myös Kainuussa.

Vammaisasioissa on vuosien varrella menty eteenpäin, mutta päätöksenteossa tarvitaan vahvemmin sekä tutkimukseen että vammaisten ja heidän omaisten kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tietoa vammaisuudesta, jotta tietoisuus olisi laajempaa ja jotta ymmärrettäisiin, ettei vammaisia henkilöitä saa eikä voi syrjiä. Suuria haasteita liittyy esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien saatavuusongelmiin, osallisuuteen, vammaisten lasten laitosasumiseen, ikääntyneiden vammaisten asumis- ja muiden palvelujen järjestämiseen sekä siihen, että iso osa jää tarvitsemiensa vammaispalvelujen ulkopuolelle. Haasteisiin vaikuttavat myös mm. järjestelmän byrokraattisuus ja resurssien niukkuus. Isoja ongelmia on myös vammaisten työelämäosallisuuden toteutumisessa, josta kirjoitin viime syksynä ilmestyneessä Vammaiset ihmiset kansalaisina -tutkimusjulkaisuussa.

Päätöksenteossa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä vammaisuudesta sekä vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä arjesta ja niihin liittyvistä tarpeista. Esimerkiksi Kainuun soten valtuusto hyväksyi yksimielisesti esittämäni Vasemmistoryhmän ponsiesityksen, että Kainuun tulevan hyvinvointialueen valmistelussa ja toteutuksessa tarvitaan aktiivisempaa vuoropuhelua vammaisjärjestöjen ja omaishoitajatoimijoiden kanssa, jotta Kainuun hyvinvointialueella voitaisiin huomioida omaishoidon myöntämisperusteissa omaishoidon tuen ja palveluiden parempi yhteensovittaminen sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen. Omaishoitajat tekevät vähäisellä korvauksella niin hoidettavien kuin yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeää, mutta raskasta ja hyvin sitovaa työtä, jota ei osata arvostaa tarpeeksi.

On tärkeää muistaa, että vammaisuus ole vain lääketieteellinen asia vaan se on yhteiskunnallinen ja yhteiskuntapoliittinen kysymys. Tyypillisesti kaikki vammaiset ihmiset nähdään yhtenä ryhmänä, vaikka kyseessä on hyvin moninainen ryhmä erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä. On hyvä muistaa, että vammaiset henkilöt ovat kansalaisia siinä missä muutkin ihmiset, eikä heitä pitäisi käsitellä lääketieteellisen diagnoosinsa kautta. Diagnoosi ei myöskään ole ensisijainen perusta omaa identiteettiä rakennettaessa.

Useat vammaisjärjestöt korostavat aluevaalitavoitteissaan, että kaikessa päätöksenteossa on varmistettava, että vammaisilla ihmisillä on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointialueen vammaisneuvostolle on turvattava hyvät toimintaedellytykset, riittävät resurssit sekä vahva vaikuttamisen rooli. Kun palvelujen käyttäjät ovat mukana suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa, saadaan laajempi näkemys tarvittavista ratkaisuista. Hyvinvointialueiden tulee huolehtia järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Jos Kainuun haluaa aidosti olla nimensä mukaisesti hyvinvointialue, niin sen tulee aktiivisesti puuttua myös vammaisten rakenteelliseen syrjintään ja vastata heidän palvelutarpeisiin.

Jari Lindh

YTT, sosiaalityön yliopistonlehtori

aluevaaliehdokas (vas.)

Kajaani