Kotimaa

Alzheimer-rokotteesta voidaan saada läpimurto jo parin vuoden päästä – Suomessakin rokotetta on annettu useille kymmenille

Tähän mennessä ei ole tullut esiin rokotteiden turvallisuuteen tai siedettävyyteen liittyviä merkittäviä ongelmia. Muistisairauksien ilmaantuvuus kasvaa Suomessa, kun väestö ikääntyy. Alzheimerin tauti on etenevien muistioireiden ja dementian syynä ainakin 70 prosentissa kaikista tapauksista.

Alzheimerin taudin rokotetutkimukset ovat edistyneet eri puolilla maailmaa ja myös Suomessa, mutta vielä ei ole saavutettu läpimurtoa. Se on kuitenkin yhä hyvin mahdollinen.

– Toiveikkuutta on, sillä tähän mennessä ei ole tullut esiin rokotteiden turvallisuuteen tai siedettävyyteen liittyviä merkittäviä ongelmia, neurologi, professori Juha Rinne toteaa.

Hän korostaa, että läpimurtoa pitää optimitilanteessakin odottaa vielä ainakin muutama vuosi.

Suomessa rokotetutkimuksiin on osallistunut jo useita kymmeniä henkilöitä, joilla on todettu lievä Alzheimerin tauti tai sitä ehkä ennakoiva lievä muistitoimintojen heikentyminen.

Turussa tutkimusta on tehty jo yli kymmenen vuotta

Rinne johtaa tutkimuskeskuksessa Turussa tutkimuksia, joissa rokotuksen kohteina ovat beta-amyloidi-valkuaisaine ja tau-valkuaisaine. Näiden liiallisella kertymisellä aivoihin on keskeinen merkitys Alzheimerin taudin synnyssä.

Tutkimukset maailmalla keskittyvät rokottamiseen nimenomaan näitä kahta valkuaisainetta vastaan. Maailmalla on jo havaittu, että rokotteet ovat olleet turvallisia ja saaneet aikaan toivottua vasta-ainetuotantoa.

– Joillain rokotevalmisteilla vasta-ainetuotanto on ollut vaihtelevaa, toisissa taas valta-osa tutkittavista ihmisistä on muodostanut toivottuja vasta-aineita.

Turussa on tutkittu Alzheimer-rokotetta jo reilut kymmenen vuotta. Keskimäärin tarvitaan 10–15 vuotta tutkimus- ja kehitystyötä, ennen kuin jokin rokote saadaan markkinoille.

Matkan varrella on muutettu esimerkiksi sitä, mihin pistetään. Aluksi rokote annosteltiin ihonalaisesti, nyt pistetään lihakseen, millä toivotaan voimakkaampaa vasta-ainetuotantoa kuin ihonalaisella pistoksella.

Lihakseen pistettävän rokotteen tutkimus on yhä käynnissä Turussa, ja siinä testataan eri annostasoja. Tutkimusta tehdään samanaikaisesti Ruotsissa ja Britanniassa.

Alzheimer-rokotetutkimukset ovat edistyneet kakkosvaiheen tutkimuksiin. Juha Rinne korostaa, että tarvitaan vielä kolmosvaiheen tutkimusta, jossa henkilöiden määrä vaihtelee sadoista yli tuhansiin.

Kuka saisi tulevaisuudessa Alzheimer-rokotteen?

Kuka suomalainen sitten saisi tulevaisuudessa Alzheimer-rokotteen, sitä ei vielä voida sanoa. Jos rokote tulisi, viranomaiset arvioisivat, kenelle sitä annetaan.

– Varmasti pitää katsoa, millaisessa potilasjoukossa rokotetta on tutkittu, eli mistä se näyttö on.

Rinne arvioi, että ensimmäisenä rokotteen saisivat lievää Alzheimerin tautia sairastavat tai ne, joilla on todettu Alzheimerin tautia ennakoivaa lievää muistitoimintojen heikentymistä.

– Parhaimmillaan voitaisiin mennä siihen, että rokote annetaan ennaltaehkäisevästi henkilöille, joilla on eri syistä muuta väestöä suurempi riski sairastua. Yleiseen, kaikkien rokottamiseen ei varmasti mennä.

Läpimurto olisi Juha Rinteen mukaan siinä, jos voitaisiin näyttää, että rokottaminen hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä.

– Se näytettäisiin tutkimuksissa siis rokotteen hyvän siedettävyyden, turvallisuuden ja toivotun vasta-ainetuotannon lisäksi havaitsemalla hidastumista muistin ja päivittäisen toimintakyvyn heikentymisessä.

Jo nyt on saatu viitteitä esimerkiksi siitä, että rokotus vähentää aivojen beta-amyloidi-valkuaisaineen kertymiä, ja alustavia viitteitä siitä, että ihmisen toimintakyky heikentyy vähemmän rokotetta saaneilla kuin lumevalmistetta saaneilla.

Varhaisvaihe ja riskitkin ovat Suomessa tutkittavina

Suomessa tehdään muutakin Alzheimerin tautiin liittyvää tutkimusta kuin rokotetutkimusta.

– Se on hyvin monipuolista ja laaja-alaista, professori, neurologi Juha Rinne huomauttaa.

– On käynnissä perustutkimusta muun muassa soluviljelmillä ja kantasoluilla sekä erilaisia koe-eläintutkimuksia.

Rinteen mukaan ihmistutkimuksissa painopiste on siirtynyt sairauden varhaisvaiheen tai lisääntyneessä Alzheimerin taudin riskissä olevien henkilöiden tutkimukseen.

Näissä tutkimuksissa selvitetään erilaisia biologisia merkkitekijöitä, varhaisia aivomuutoksia tai riskitekijöitä ja miten niihin voidaan vaikuttaa.

Varhaisia aivomuutoksia aiheuttavat muun muassa beta-amyloidi-valkuaisaineen kertymä ja aivojen tulehdusreaktio.

Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat esimerkiksi heikentynyt sokerinsieto, diabetes, korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja ylipaino.

– Tutkimusten toivotaan auttavan Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä, varhaisessa havaitsemisessa, hoitojen kehittelyssä ja niiden vaikutusten arvioinnissa.

Tutkimuksia tehdään ainakin Turun, Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa.