Ulkomaat

Analysi: Lokakuun lakkoilu on vain varjo elokuun kansanliikkeestä – Valko-Venäjän hallinto tukahdutti protestit valtion tehtailla

Yleislakolla voisi onnistuessaan olla suurta muutosvoimaa. Valko-Venäjän kovaotteinen hallinto kuitenkin tukahdutti lakkoliikehdinnän elokuussa, ja nyt ihmiset pelkäävät toimeentulonsa menettämistä.

Valko-Venäjällä piti alkaa maanantaina yleislakko sen jälkeen, kun itsevaltainen Aleksandr Lukashenko ei suostunut oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan uhkavaatimuksen mukaisesti eroamaan sunnuntaihin mennessä.

Laajamittaisen yleislakon sijaan maassa on nähty yksittäisiä lakkoryhmittymiä ja opiskelijoiden ulosmarsseja. Esimerkiksi riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestön johtaja Aleksander Jaroshuk sanoi tiistaina uutistoimisto AP:lle, että viranomaiset onnistuivat tukahduttamaan protestit valtion tehtailla.

Lakoissa voi piillä valtava muutosvoima. Näyttää siltä, ettei tätä muutosvoimaa osattu käyttää tarpeeksi tehokkaasti tai ajoissa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Elokuun lakkoilu yllätti

Edellisen kerran maassa lakkoiltiin vaalien jälkeen elokuussa. Liikkeen laajuus yllätti oppositionkin, vaikka se keinovalikoimassa olikin ollut, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan arvioi.

Maassa, jossa työntekijöillä ei ole kunnollista oikeusturvaa, lakkoja ja ulosmarsseja järjestettiin yllättäen merkittävimmissä valtion omistamissa yhtiöissä, kuten kaivosyhtiö Belaruskalissa sekä Minskin traktori- ja autotehtailla.

Tämä oli isku vasten kasvoja Lukashenkolle, jonka perinteistä kannattajakuntaa tehdastyöntekijät ovat olleet. Itsevaltainen johtaja joutui katsomaan työläisten pettymystä silmästä silmään elokuun 17. päivä, kun hän päätti muun muassa armeijan kuljetuskalustoa valmistavan MZKT:n työntekijöille pitämänsä puheen buuausten saattelemana.

Tehdastyöläisten vaatimukset saivat Lukashenkon varpailleen. Retoriikka oli kovaa, ja Lukashenko uhkasi palkata Belaruskalin lakkoilijoiden tilalle ukrainalaisia työläisiä sekä työttömiä. Samalla lakkojen leviämisen uhan katsotaan kuitenkin osaltaan hillineen hetkeksi mielenosoittajiin kohdistettua väkivaltaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Eikä ihme, sillä hyvin mobilisoidussa lakkoliikkeessä voi piillä todellista muutosvoimaa. Esimerkiksi Belaruskali on yksi suurimmista kaliumlannoitteiden tuottajista maailmassa sekä Valko-Venäjälle tärkeä vientiyritys.

Mikäli lakot saisivat Valko-Venäjän halvaantumisen partaalle, ne voisivat asettaa koetukselle Venäjän tuen Lukashenkolle, Reuters kirjoitti maanantaina.

Elokuussa alkaneesta poliittisesta kriisistä lähtien Venäjä on tukenut Lukashenkon hallintoa 1,5 miljardin dollarin lainalla sekä turvallisuusyhteistyön vahvistamisella. Venäjä jopa lähetti toimittajia työskentelemään Valko-Venäjän valtiolliseen televisioyhtiöön, kun sen omat työntekijät irtisanoutuivat protestina valtion propagandalle.

Lakkoohtajia pidätettiin

Aikaikkuna lakkoilun vaikutusmahdollisuuksille umpeutui kuitenkin syyskuulle tultaessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lakkojohtajia on pidätetty ja savustettu ulos maasta. Esimerkiksi Minskin traktoritehtaalta poliittiseksi tähdeksi noussut lakkokomitean puheenjohtaja Siarhei Dyleuski pidätettiin elokuussa, ja hän on sittemmin lähtenyt maanpakoon. Dyleuski on myös opposition rauhanomaisen vallanvaihdon koordinaationeuvoston puheenjohtajistoa.

On huomionarvioista, että elokuun työväenliikkeessä oli kyse nimenomaan väärennettyjen vaalien ja turvallisuusjoukkojen väkivaltaisuuksien herättämästä raivosta, ei niinkään tuesta Tsihanouskajalle, Ostrogorski Centerin analyytikko Siarhei Bohdan nostaa esiin analyysissään Belarus Digest -verkkosivulla.

Työehtojen heikentäminen sekä tehtaiden lakkauttamiset nakersivat Lukashenkon kannatuspohjaa jo ennen, kuin koronapandemia ja puutteelliset suojatoimet löivät viimeisen naulan arkkuun. Ongelma on siinä, että työväkeä koskettava päivänpolitiikka loisti myös opposition vaalikampanjoissa poissaolollaan.

Bohdan huomauttaa, että Dyleuski valittiin koordinaationeuvoston puheenjohtajistoon ainoana ammattiliikkeen edustajana.

Ammattiyhdistysaktiivien lisäksi pidätettynä tai maanpaossa on koordinaationeuvoston puheenjohtajisto. Ruohonjuuritason kansanliikkeen koordinointi ulkomailta käsin on lähtökohtaisestikin hankalaa, minkä lisäksi Tsihanouskajalla ei katsota olevan riittävää poliittista infrastruktuuria valtionyhtiöissä.

Pidätykset jatkuivat

Maanantaina Minskissä pidätettiin uutistoimisto AP:n mukaan noin 600 ihmistä, ja pidätykset jatkuivat tiistaina eri puolilla Valko-Venäjää. AP:n mukaan turvallisuusjoukkojen agentteja ilmestyi lannoiteyhtiö Grodno Azotin lakkoilevien työntekijöiden oville tiistaina. Lisäksi MZKT:n lakkojohtaja Aleksandr Lavrinovitsh sai uutistoimiston mukaan saman päivänä potkut.

Lukashenko on uhannut myös lakkoilevia opiskelijoita opinto-oikeuden epäämisellä yliopistoista.

Lukashenko vastasi aiemmin lokakuussa Tsihanouskajan lakkouhkaukseen kysymällä, kuka ruokkii lapset. Pelko toimeentulon menetyksestä ja epäusko hallinnon kaatumisesta näyttääkin tällä kertaa pitävän ihmisiä töissä.

Tsihanouskaja on lupaillut lokakuun lakkoihin osallistuville kompensaatiota Belarus Solidarity Fund (BySol) -säätiöltä niille, jotka menettävät seurauksena toimeentulonsa.

BySolin kaltaisten tukiverkostojen merkitys Valko-Venäjän kansalaisliikkeelle on äärimmäisen tärkeä. Kolmena kuukautena maksettava 500 euron avustus tuskin kuitenkaan korvaa vakituista toimeentuloa niille, jotka joutuvat valtion mustalle listalle.

Eläkeläiset ja opiskelijat vastasivat lakkokutsuut marssimalla Minskin kasuilla maanantaina.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä