Analyysi: kauhudokumentit yli 20 vuoden takaa? – Kohutut ketut olisivat osa EU-arkea, sillä satoja tuhansia eläviä eläimiä rahdataan unionista kolmansiin maihin

Tuhansien elävien sinikettujen ainakin 24 tuntia kestävä kuljetus Suomesta Kiinaan kuulostaa älyttömältä.

Tämä mieltä on moni suomalainen riippumatta siitä, kannattaako vai vastustaako hän turkistarhausta.

Kettujen vienti Kiinaan on kuitenkin täysin sallittua, jos eläinten kuljetus täyttää Suomen ja Euroopan unionin kuljetuslainsäädännön sekä määränpäämaan vaatiman terveystodistuksen.

Asia nousi esille pari viikkoa sitten, kun suomalaiset turkistarhaajat järjestivät Kokkolassa mielenosoituksen kiinalaisomisteiselta tarhalta Kiinaan lähdössä ollutta siitoskettukuljetusta vastaan.

Mielenosoittajat vaativat, että elävien eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana on varmistettava. Samalla he ovat huolissaan suomalaisen turkisosaamisen valumisesta Kiinaan, jonka tuotanto-olosuhteet arveluttavat.

Miksei vapaakauppaa noudateta?

Kettuja Kiinaan viemässä oleva Pan Jianping on vedonnut vapaakaupan periaatteeseen (Keskipohjanmaa 30.1., Ilkka-Pohjalainen 1.2.) . Hänen mukaansa koko kiistaa ei olisi, jos noudatettaisiin vapaakaupan periaatetta.

Valtaosa Suomessa tuotetuista ketunnahoista ostetaan Kiinaan.

Jianping innostaa suomalaistarhaajia sijoittamaan Kiinaan, koska siellä eläinten kasvatuskulut, kuten esimerkiksi tarvittava työvoima, ovat edullisia.

Vapaakaupan häviäjiksi on monesti laskettu eläimet sekä korkeampia hyvinvointivaatimuksia ylläpitävät maat ja tuottajat. Matalammalla standardilla voidaan tuottaa halvemmalla, koska esimerkiksi eläinten hyvinvointiin sijoittaminen on maailmalla usein kuluerä.

Samalla on hyvä muistaa, ettei vapaakauppakaan silti ole täysin vapaata, vaan sen pelisäännöistä neuvotellaan ja sovitaan osapuolten kesken. Vapaakauppasopimusten osapuolet voivat sopia korkeammista standardeista esimerkiksi juuri eläinten hyvinvoinnille.

Elävien sijasta lihaa tai ruhoja

Euroopan unionissa pitkiä matkoja rahdattavien eläinten kaltoinkohtelua sisältäneet dokumentit kohahduttivat jo 1990-luvulla. Nautojen ja lampaiden teuraskuljetuksia lähtee Keski- ja Etelä-Euroopasta säännöllisesti kolmansiin maihin, kuten esimerkiksi Turkkiin ja Libanoniin.

Unionissa on olemassa asetus eläinten suojelusta kuljetuksissa ja niihin liittyvissä toimenpiteissä, mutta sen toimeenpano on ontunut monissa jäsenmaissa.

Asian on nostanut esille muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.).

Hän aikoo uudistaa EU-komissiolle vuonna 2017 esittämänsä kirjallisen kysymyksen.

– Elävien eläinten pitkät kuljetukset EU-alueelta pitäisi rajoittaa hyvin tiukasti. Komission ja EU-maiden tulisi edistää siirtymistä elävien eläinten sijasta lihan tai ruhojen sekä siemennesteen tai alkioiden kuljettamiseen kolmansiin maihin.

EU-komissio on luvannut ottaa eläinten hyvinvoinnin esille muun muassa vihreän kehityksen Green Deal-ohjelmassaan.