Analyysi: Kehuttu Hongkongin malli koronantorjunnassa paljastui puutteelliseksi – Ratkaiseva virhe on pahentanut tartuntatilannetta alueella
Julkaistu: 6.4.2020 klo 13:00Autonominen Hongkong on saanut kansainvälistä kiitosta koronaviruksen leviämistä hidastaneista toimistaan. Tauti ei aluksi lähtenyt laajasti leviämään, vaikka esimerkiksi liike-elämää ei juurikaan rajoitettu. Pelkkiin kehuihin ei silti ole aihetta, sillä myös Hongkong on tehnyt virheitä, kirjoittaa Kaakkois-Aasiaa seuraava Lännen Median avustaja Björn Ådahl.
Autonomista Hongkongia on pidetty jonkinlaisena vastarannan kiiskenä. Toisin kuin muualla Kiinassa ja lukuisissa länsimaissa, Hongkongin asukkaat ovat saaneet liikkua vapaasti ulkona koronaviruskriisistä huolimatta.
Koulut, yliopistot ja osa valtiollisista virastoista suljettiin kyllä nopeasti, kun virus alkoi levitä. Liike-elämän toimintaa ei sen sijaan juurikaan rajoitettu.
Kaduilla onkin liikkunut lähes yhtä paljon väkeä kuin tavallisesti. Keskustassa jalkakäytävillä on ollut suoranaista tungosta lounasaikaan, ja ravintoloissa on riittänyt asiakkaita.
Siitä huolimatta tartunnan saaneiden määrä pysyi kauan ihmeellisen pienenä.
Vasta vastalauselakko tehosi
Hongkongin ja Kiinan välinen kanssakäyminen on niin vilkasta, että viruksen pelättiin leviävän vääjäämättä nopeasti myös Hongkongissa. Hongkongin epäsuosittu johto olisi mielellään ottanut itselleen kunnian ja se saikin kansainvälistä kiitosta viruksen leviämistä hidastavista toimistaan. Gallupien mukaan selvä enemmistö hongkongilaisista katsoo sen sijaan johtajien vaarantaneen asukkaiden terveyden jahkailemalla.
Johto ei esimerkiksi aluksi suostunut sulkemaan Hongkongin ja muun Kiinan välistä rajaa. Satojatuhansia ihmisiä ylitti rajan joka päivä, joten hongkongilaiset pitivät kauhistuttavana, että se pysyi auki.
Vasta kun suuri osa lääkäreistä ja sairaanhoitajista meni vastalauselakkoon, raja suljettiin lähes kokonaan. Sen jälkeen kaikki muualta Kiinasta tulevat ovat joutuneet kahden viikon karanteeniin.
Sairaalat vaarassa ylikuormittua
Hongkongilaisten mielestä asukkaat myötävaikuttivat omalla toiminnallaan ratkaisevalla tavalla siihen, että tilanne pysyi kauan hallinnassa. Lähes kaikki ovat alusta lähtien esimerkiksi käyttäneet hengityssuojaimia aina kotiensa ulkopuolella, käsiä on pesty jatkuvasti ja hygieniasta on muutenkin pidetty huolta.
Vuoden 2003 sars-epidemian aiheuttaman kriisin aikana saadut kokemukset ovat myös olleet suureksi avuksi. Hongkong kärsi sarsista enemmän kuin mikään muu kaupunki, ja tautiin kuoli lähes 300 asukasta.
Kun uusi koronavirus rupesi leviämään, terveydenhuolto tiesi tarkalleen, mitä tehdä. Viranomaiset selvittivät, ketkä olivat olleet tekemisissä tartunnan saaneiden kanssa, ja kaikki eristettiin välittömästi.
Yleisessä käytössä olevia pintoja kuten hissinappeja, ovenkahvoja ja rullaportaiden kaiteita on desinfioitu säännöllisesti sars-kriisin jälkeen. Toimenpiteitä tehostettiin heti, kun uusi koronavirus ilmeni Kiinassa.
Lupaavalta näyttänyt tilanne synkistyi maaliskuun lopulla. Länsimaissa asuvia hongkongilaisia alkoi suurin joukoin palata kotikaupunkiinsa, ja he toivat virusta mukanaan.
Hongkongin johdon katsotaan reagoineen liian hitaasti uuteen haasteeseen. Virus leviää nyt huolestuttavan nopeasti, ja sairaalat ovat vaarassa ylikuormittua Hongkongissakin.