Kotimaa

Analyysi: Konkari palaa keskustan ytimeen – rypyt rakkaudessa saivat puolueen ruotsinkielisen toiminnan vauhtiin

Myös sdp:ssä ruotsinkielisellä piirillä on paikka puoluehallituksessa. Kokoomuksessa toista kotimaista edistetään yhdistyspohjalta. Ruotsia taitamalla on ylletty suuriin äänimääriin.

Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen aikoo palata tänä viikonloppuna keskustan ytimeen eli puoluehallitukseen puolueen ruotsinkielisen piirin edustajana.

Viime viikolla hänestä tuli ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja.

Puoluehallitus valitaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa sunnuntaina.

Kun Väyrysen valtakunnallinen poliittinen ura alkoi jo 1970-luvulla, keskustan ruotsinkielinen toiminta virallistui 1990-luvulla.

"Pian vuoden 1992 jälkeen perustin Närpiöön Pohjanmaan ensimmäisen keskustapuolueen ruotsinkielisen osaston. Ajatuksenani jo silloin oli se, että ruotsinkielinen Pohjanmaa tarvitsee edustajia isoissa puolueissa, jotta pärjäämme hyvin tulevaisuudessa", suomenruotsalainen keskusta-aktiivi Bo Lång kirjoitti sanomalehti Ilkassa 2018 .

Närpiön murre tuotti puoluesihteerille ongelmia

Keskustan valtakunnallisen ruotsinkielisen piirin edeltäjä eli ruotsinkielinen valtuuskunta perustettiin vuonna 1995. Silloin puoluesihteerinä oli Pekka Perttula .

Hän muistaa hyvin Långin ja hänen Närpiön murteensa.

Perttulan mukaan keskiryhmien eli keskustan, liberaalien ja rkp:n yhteistyö pidätteli aikansa keskustan aktivoitumista ruotsinkielisillä alueilla.

Ensimmäinen ryppy rakkauteen tuli vuonna 1987, kun rkp meni mukaan Harri Holkerin (kok.) sinipunahallitukseen. Sitten kun rkp vastasi myönteisesti myös Paavo Lipposen (sd.) hallituskutsuun 1995, ei keskustan ruotsinkielisen toiminnan aktivoitumiselle ollut enää esteitä.

Perttula mainitsee esimerkkinä paljon myös ruotsinkielisten ääniä saaneesta keskustalaisesta Rose-Marie Björkenheimin , joka keräsi vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Vaasan vaalipiirissä yli 10 000 ääntä.

Väyrysen tukimieheksi jo vuosikausia kutsutusta Peter Albäckistä tuli ruotsinkielisen piirin kellokas Bo Långin jälkeen.

Hänen karkea kielenkäyttönsä on johtanut otsikkoon jos toiseenkin.

Toukokuussa 2018 Lännen Media uutisoi Albäckin väitteistä, että Juha Sipilän johtama keskusta on tehnyt rkp:n kanssa sopimuksen, että oppositiopuolue tukee hallitusta sote-lakien äänestyksissä.

Ruotsinkielisen piirin ja puoluejohdon välisissä kahnauksissa on ollut kyse myös henkilökemioiden törmäämisestä. Tässä yhteydessä esille ovat nousseet myös ex-puoluesihteerin ja entisen Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen ja keskipohjalaisen nykyisen elinkeinoministerin Mika Lintilän nimet.

Sdp:ssä puoluejohtajia ja ministereitä

Keskustan tavoin myös sdp:ssä puolueen ruotsinkielisellä piirijärjestöllä FSD:llä (Finlands Svenska Socialdemokrater) on paikka puoluehallituksessa.

Vuonna 1899 perustettu FSD on Suomen vanhin valtakunnallinen poliittinen järjestö. Sitä ovat sdp:n eturivin poliitikoista edustaneet niin K. A. Fagerholm , Ulf Sundqvist kuin viime vuonna edesmennyt Maarit Feldt-Ranta .

Jäseniä on nyt noin 1 300.

– Oma piiri ja edustus puoluehallituksessa ovat tapa varmistaa, että puolue on tosiasiallisesti kaksikielinen, FSD:n toiminnanjohtaja Hildur Boldt sanoo.

Kansanedustaja johtaa kokoomuksen ruotsinkielisiä

Kokoomuksessa ruotsinkielistä toimintaa edistetään yhdistyspohjalta Borgerlig samling i Finlandin eli BiF:n kautta.

– Ruotsinkielisten paikasta puoluehallitukseen on aika ajoin keskusteltu, mutta ne keskustelut eivät ole johtaneet tulokseen, kertoo BiF:n entinen puheenjohtaja Kimmo Sasi .

Nyt BiF:n puheenjohtajana on kansanedustaja Juhana Vartiainen .

– Lähtökohta on, että puheenjohtajana toimii kokoomuksen istuva kansanedustaja, joten hän kuuluu eduskuntaryhmään ja hänellä on suora yhteys puoluejohtoon. Tämä korvaa hieman edustuksen puutetta puoluehallituksessa, Sasi sanoo.

Siinä missä keskustan ruotsinkielinen toiminta keskittyy Pohjanmaalle, kokoomuksella on Sasin mukaan eniten ruotsinkielistä kannatusta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

Hän muistuttaa, että kokoomuksella on ollut myös suomenruotsalainen puheenjohtaja eli Alexander Stubb .

Perusuomalaisilla löytyy joitain esitteitä myös ruotsiksi

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kertoo, että puolueella ei ole erityistä ruotsinkielistä toimintaa, mutta joitain esitteitä on tarjolla myös ruotsiksi.

Perussuomalaisilla on myös ruotsinkielisiä jäseniä ja kannattajia, mutta määristä ei ole olemassa tarkkaa tietoa.