Kotimaa

Analyysi: Koronavirus sekoittaa hävittäjäkisaa – nämä kriteerit korostuvat entisestään Hornetin seuraajan valinnassa

Koronakriisi painaa päälle hävittäjähankinnan lähestyessä ratkaisuaan. Olennaista on, miten maailman muutos saa ilmavoimat ja poliitikot reagoimaan.

Korona-ajan tärkeä opetus hävittäjähankintaa pohtiville asevoimille ja poliitikoille on, että kriisejä tulee ja kriisit ovat usein luonteeltaan odottamattomia.

Politiikassa korona ja hävittäjät ovat näkyneet kahdella tavalla.

Ensinnäkin useissa kansanedustajien puheenvuoroissa konemäärää on pyritty laskemaan ilmavoimien tavoittelemasta 64:stä osin korona-ajan taloudellisessa ahdingossa.

Toiseksi koko hävittäjähankinnan perusteita on kyseenalaistettu vedoten muun muassa aseiden teknologiseen kehitykseen.

Kritiikkiä hävittäjähankinnalle tulee sekä hallituksesta että oppositiosta, mutta 79 prosenttia Lännen Median kyselyyn vastanneista 101 kansanedustajasta seisoo 10 miljardin euron hankintahinnan ja vuoden 2021 hankintapäätöksen takana (LM 7.6.2020).

Amerikkalaisille ehdokkaille iskuja

Hävittäjäehdokkaat eivät myöskään ole säästyneet koronan vaikutuksilta.

Kauhavalla tilanne näkyy niin, että amerikkalaiset hävittäjät F-35 ja Super Hornet eivät ole esiteltävänä.

F-35:n valmistaja Lockheed Martin kertoo Texasin vaikean koronatilanteen vaikuttavan jopa tämän vuoden tuotantolukuihin. Tällä hetkellä yhtiö on parisenkymmentä hävittäjää jäljessä 140 hävittäjän tuotantotavoitteestaan.

Boeingin siviili-ilmailu taas ottaa valtavan taloudellisen tappion lentoliikenteen sakkaamisesta korona-aikana, mutta sotilasilmailupuoli aikoo yhtiön mukaan hoitaa sitoumuksensa.

Itsenäisyys ja huoltovarmuus korostuvat

Eurooppalaiset hävittäjäehdokkaat voivat saada etua siitä, kun itsenäinen operointi ja huoltovarmuus nousevat yhä tärkeämmiksi kriteereiksi koronanjälkeisessä maailmassa. Korona opetti, että rajat voivat mennä kiinni äkkiä jo kohtalaisen pienessäkin kriisissä.

Boeing on jo nyky-Horneteillaan todistanut Suomen operoivan itsenäisesti, mutta Lockheed Martinin pitää pystyä takaamaan sama F-35:n huippusalaisen hävittäjän kanssa.

Dassaultin Rafale voi puhua edukseen sillä, että hävittäjä on täysin ranskalainen eikä riippuvainen muiden osista. Suhteet Ranskaan riittävät. Myös Saabin Gripenin tuki olisi Ruotsissa ja suurelta osin Suomessa. Epäilemättä yhteiseurooppalaisen Eurofighterinkin kohdalla itsenäisyys toteutuisi.

Mitä tahansa hintaa ei makseta käytöstä

Käyttökustannuksia katsotaan korona-aikana kriittisesti. F-35 on hävittäjistä modernein, mutta heidän edustajiltaan on vaikea saada selvää vastausta, paljonko hävittäjän käyttö maksaa vuosittain, jos koneita olisi kuutisenkymmentä.

Saabin ja Boeingin etuina olisi matala vuosittainen käyttökustannus, joka sopisi mainiosti nykyisten Hornetien budjettiin.

Gripeniä ja Super Hornetia voisi siis saada enemmän, mutta määräkään ei ole kaikki kaikessa.

Lopulta ilmavoimat joutuu arvioimaan jokaisen ehdokkaan selviytymiskyvyn. Jos toinen hävittäjätyyppi menettää samanlaisessa sotapelissä kymmenen konetta ja toinen yhden, on määräetu äkkiä menetetty.

Lisää suojaa ja tulivoimaa

Perjantaina Kauhavalla kuultiin tuoreimmat uutiset eri hävittäjäehdokkaiden näkymistä.

Saab tarjoaa selviytymiskykyään lisätäkseen elektronisen häirinnän ohjuksen, jota on kehitetty Suomessa.

Boeing puolestaan kertoi elektronisen sodankäynnin hävittäjänsä Growlerin käyttömahdollisuuksista. Jo ennen kriisitilannetta Suomi voisi pimentää vastustajan sensorit ja luoda näkymättömän suoja-alueen. Growler voisi myös Boeingin mukaan estää GPS-häirintäyritykset. Se olisi hyödyllinen jo kriisi-ilmapiirissä ja toimisi ampumatta laukaustakaan.

Lockheed Martin puolestaan kertoi F-35:n asekuilun ohjusmäärän kasvavan neljästä kuuteen. Tämä lisää tulivoimaa tinkimättä häiveominaisuuksista. F-35 pystyy tulevaisuudessa hallitsemaan myös miehittämättömiä lentokoneita.

Hankinnan tulevaisuus turvattava

Oli Suomen valinta mikä tahansa, hävittäjän täytyy olla päivitettävissä.

Hävittäjät hankitaan ensi vuonna katse 40 vuotta tulevaisuudessa.

Mikään ei viittaa siihen, että maailma olisi rauhallisempi tulevina vuosikymmeninä.

Pakkaa sekoittavat tekoäly, miehittämättömät lentokoneet ja muut ennalta tuntemattomat tekijät.

Maailmanpolitiikka ehtii 40 vuodessa ottaa monta arvaamatonta käännöstä, mikä korostaa itsenäisyysvaatimusta.