Analyysi: Maapallon valtakeskukset ovat koronaviruksen armoilla – pandemia sammuttaa valot EU:sta ja syrjäyttää Trumpin, selviääkö Kiina voittajana?
Julkaistu: 1.4.2020 klo 6:30Maailmanpolitiikka ei ole entisellään koronakriisin jälkeen. Euroopan unionin tähti valtakeskuksena himmeni. Trumpilta virus vienee toisen kauden. Päivä päivältä hahmottuu, mitkä muutoksista jäävät pysyviksi, kirjoittaa Matti Posio.
Koronan pysyvistä vaikutuksista on vielä vähän tietoa.
Asioihin varautuvat ja ripeisiin päätöksiin kykenevät valtiot ja yhteiskunnat menestyvät paremmin kuin ne, jotka reagoivat tapahtumiin jälkikäteen hitaasti.
Etu on hallituksilla, jotka tukeutuvat faktoihin ja puhuvat kansalaisille totta. Karmein vaikutus on maissa, joiden johto vähättelee, salailee ja valehtelee.
Kiinassa yksinvaltainen kommunistipuolue oli kovakorvainen, kun virus levisi. Tilanteen vakavuudesta kertoneita lääkäreitä rankaistiin puoluelinjan kyseenalaistamisesta.
Iranissa hallinto valehtelee, eikä koronakuolemista ole tulla loppua. Kasvojen menetys on täydellinen, kun vasta vuoden alussa Iran ampui alas matkustajakoneen ohjuksella ja valehteli siitä.
Venäjällä salailuperinteeseen kuuluu Tshernobylin tragedia. Moni ihmettelee, miksi koronaluvut ovat alhaisia, mutta moni kuolee nyt keuhkokuumeeseen.
Yhdysvalloissa perinteistä vapaata tiedonvälitystä on presidentin tuella pyritty korvaamaan vihanlietsonnalla ja valeuutisilla. Epidemian lähestyessä Donald Trump kiisti asiantuntijoiden varoitukset ja teki kriisistä henkilökohtaisen. Trump puhuu paljon itsestään ja omasta merkityksestään. Vieläkään kuvernöörit eivät tiedä, tukeeko presidentti heitä rajoituspäätöksissä.
Globalisaation hidastamisella on hintansa
EU:lta ovat koronakriisissä sammuneet valot. Jokainen jäsenvaltio teki itse päätöksen rajansa sulkemisesta ja varautumistoimista. Yhteisvastuu ja koordinointi lensivät ikkunasta ulos, kun hallitukset huomasivat olevansa vastuussa kukin äänestäjilleen omassa maassa.
EU:n suurimpiin saavutuksiin kuuluva vapaan liikkuvuuden Schengen-alue on pantu jäihin. Talouden hyytyessä katsotaan sisäänpäin. Tämä voi tovin lämmittää äärimielisiä maahanmuuton vastustajia, mutta pian alkaa lompakossa näkyä globalisaation estymisen hinta.
Ilmastonmuutoksen vastustaminen on korkealla EU-asioiden listalla, mutta harva sitäkään muistaa koronauutisten viedessä huomion.
Populistien lumo loppuu kuin seinään
Italiassa populistihallitus pitää vahtia, kun terveydenhuolto romahtaa ja ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä. Espanjassa ennen myönteiset ominaisuudet ovatkin tappavia aseita: hyvästi sosiaalinen lämpö ja matkailu.
Yhdysvalloissa Joe Biden ehti nousta demokraattien esivaalin ykkösnimeksi ennen kuin korona sulki kotikaranteeniin niin ehdokkaat kuin kampanjaväen.
Maaliskuun alussa Trump näytti vahvalta, mutta nyt Bidenille voi riittää se, ettei hän ole Trump. Koronakriisi on tuhonnut presidentin kerskumat talouskasvun ja työllisyyden. Korskeat puheet tuskin ilahduttavat omaisia.
Venäjän Vladimir Putin joutuu myöntämään, ettei ydinaseilla ja hybridisodalla voi tuhota virusta.
Naapurimaa Valko-Venäjälle Aleksandr Lukashenkon suuruudenhullu puhe voi maksaa itsenäisyyden. Vuodesta 1994 valtiota johtanut presidentti torjuu epidemiaa jääkiekkoa pelaamalla, mikä tekee hänestä kaistapään älykkään Putinin rinnalla.
Intia ei yllä suurvallaksi nytkään 1,3 miljardin ihmisen ennätyksellisestä karanteenista huolimatta. Mieleen jää kaduilla kirjaimellisesti köyhiä kyykyttävä poliisi.
Onko Kiinasta voittajaksi?
Yhtenä vähiten kärsineistä näyttäytyy maa, josta kaikki alkoi. Amerikkalaisten lääkkeet ja eurooppalaisten käyttötavarat valmistetaan Kiinassa. Ensimmäisenä koronatervasta irti pääsevänä Kiina esiintyy voittajana, vaikka sen kokemat tuhot olivat varhaisia ja kauheita.
Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että me muut seurauksena haluaisimme olla Kiinan kaltaisia.
Kirjoittaja on Lännen Median päätoimittaja ja maailmanpolitiikan tarkkailija.
Kommentit
Jätä kommenttiUudeltamaalta
2.4.2020 12:56
Hienosti kirjoitettu. Kun kriisi on ohi, alkaa valtava jälkipyykki siitä , mitä tehtiin oikein ja kuka teki mitäkin väärin. Uskon, että eurooppa saa lopuksi ”hyvät paperit ” avoimesta tiedottamisesta ja nopeasta reagoinnista ainakin muuhun maailmaan verrattuna. Ehkä Ruotsin hitautta jotkin voivat jälkikäteen kritisoida. Saksassa on joka tapauksessa tehty joitakin asioita oikein ,ainakin jos katsoo kuolleiden lukumäärää verrattuna naapurimaihin ja suhteuttaa sen vielä asukkaiden määrään.
Voihan tosin olla, että jälkipyykkiä käydään vain niissä maissa , joissa siihen on mahdollisuus.
Joka tapauksessa on selvää että pieni virus ei välitä suurten ja ylimielisten kansanjohtajien mielivallasta, valehtelusta ja vallanhalusta, vaan pikemminkin käyttää juuri näitä hyväkseen ainoaan tehtäväänsä, joka on sen leviäminen mahdollisimman tehokkaasti koko maailmaan.
Pysytään terveinä.
vaari pohjoisesta
2.4.2020 12:14
Tämä pandemia avasi globalisaation sairaan luonteen – ja mm. Suomen liian suuren riippuvuuden Kiinasta jonka kilpailukyky rakentuu ihmis- ja kansalaisoikeuksien polkemiseen, lapsityövoimaan ja massiivisiin ympäristörikoksiin.
Korjausliikkeitä seuraa kunhan vuoden lopulla alamme palailla ’uuteen normaaliin’. Silloin moni asia on muuttunut pysyvästi.
Mm. länsimaissa raivoava kulutusraivo tulee kriittiseen tarkasteluun – onhan irvokasta että suuri enemmistö Euroopan ja Amerikan väestöstä kuljeskelee ’orgastisesti viihtymässä’ kauppakeskuksissa tarpeettomista – mm. Kiinassa valmistetuista – tavaroista uneksien tai niitä ostellen – korvaten aiemman kirkossa käynnin.
Ympäristön tuhoaminen on tämän kulutusraivon tuloksena edennyt peruuttamattoman pitkälle ja luonto lämpimästi kiittää tästäkin väliaikaisesta hengähdystauosta jonka pandemia luonnolle antaa.
Monen tuhannen ’keinoviihtyjän’ risteilyalukset ovat hyvä esimerkki sairaasta kuluttamisesta ja luonnonvarojen käytöstä ja terveydelle vaarallisesta muurahaiskeskittymästä – samaa kategoriaa kuin kauppa-viihdekeskukset. Monta hyvää, korjaavaa, rakenteellista ja asenteellista muutosta seuraa pandemian tuloksena.
Ei niin pahaa etteikö hyvääkin…
Aprillia
1.4.2020 8:41
Hauska aprillipila tältä toimittajalta. Tosin hänellä näyttää omat mieltymykset ohjaavan kirjoittelua, että kapeaksi käy maailman kuva jos hänen kirjoituksiaan uskoo.