Urheilu
Cheerleading haluaa laajentua kilpapuolelle Kajaanissa – suunnitteilla on uuden seuran perustaminen ja lajin näkyvyyden lisääminen: ''Se työ on hyvällä alulla''
Cheerleadingin harrastajamäärä on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Kajaanissa on tavoitteena hypätä saman kehityksen kelkan kyytiin.
Cheerleading
Kun valmentaja Senja Kortelainen mainitsee cheerleaderin kenties tärkeimmäksi ominaisuudeksi luottamuksen ryhmän muihin jäseniin ja omiin tekemisiin, tämä on helppo uskoa kajaanilaisen harrastajaporukan harjoituksia katsellessa.
Joillekin laji saattaa näyttäytyä pelkkänä tanssimisena tai huiskujen heilutteluna, siis kannustamisena peleissä tai muissa urheilutapahtumissa. Yhtä lailla cheerleadingiin kuuluvat muun muassa pyramidit, vaativat nostot, korkeat heitot sekä erilaiset akrobatialiikkeet.
Entäpä se luottamus? Tuskin kukaan harrastajista haluaisi tulla nostetuksi ihmispyramidirakennelman huipulle tai heitetyksi näyttävään ilmalentoon, jos hänen pitäisi pelätä alakerran sortumista tai vastaanoton pettämistä.
– Ellei luottamus ole kunnossa, sattuu helpommin loukkaantumisiakin, Kortelainen valaisee.
Hyviä asioita tapahtuu cheerleadingissäkin toistojen kautta. Oikotietä onneen ei ole.
– Hienosti korjattu, hyvä, Kortelainen kehaisee ryhmän jäseniä kesken vaativan harjoituksen.
– Ja mennään uudestaan, valmentaja ohjeistaa pienen tauon jälkeen.
Cheerleadingin suosio Suomessa on merkittävässä kasvussa. Kajaanissa lajia on voinut harrastaa noin kolmen ja puolen vuoden ajan, ja toiminta pyörii kansalaisopisto Kainuun Aallon alaisuudessa.
Kilpailuihin osallistuvia ryhmiä ei Kajaanissa ole, mutta tähän saattaa tulla muutos. Kortelaisella on suunnitteilla uuden cheerleading-seuran perustaminen, tosin koronavirustilanne on viivästyttänyt asioiden etenemistä ja luonut valmentajalle epävarmuutta.
– Ykkösjuttu uuden seuran perustamisessa olisi, että voisimme laittaa pystyyn kilparyhmiä. Kainuun Aallon alaisuudessa se ei ole mahdollista, Kortelainen sanoo.
– Monet nykyharrastajistamme ovat erittäin kiinnostuneita kilpailemisesta. Senkin takia olisi tärkeää saada seura jalkeille.
Cheerleadingin harrastajia Kajaanissa on noin 70–80, Kortelainen kertoo. Pienimmät heistä ovat alle kouluikäisiä, ja pisimmälle edenneiden ryhmä on käynyt esiintymässä muun muassa Papasin salibandymiesten kotiotteluissa.
Kortelainen on laatinut pöytälaatikkoonsa pitkät suunnitelmat seuran perustamiseen liittyen ja selvitellyt alustavasti esimerkiksi rahoitusasioita. Hän on myös ollut yhteyksissä cheerleadingin kotimaiseen lajiliittoon ja eri paikkakunnilla asuviin valmentajiin.
Ajatuksia Kortelaisella on myös uuden seuran väreistä, logosta, kisa-asusta...
Lisäksi hän on käynyt pitämässä omia cheerleading-leirejä muun muassa Suomussalmella.
– Olen yrittänyt saada porukkaa kokoon ja vanhempia sitoutettua, jotta seuran perustaminen olisi sitten joskus helpompaa, eikä tarvitsisi lähteä ihan tyhjästä. Se työ on hyvällä alulla.
On toinenkin vaihtoehto. Kortelainen kertoo, että moni on ehdottanut hänelle cheerleading-jaoston liittämistä jo olemassa olevaan, paikalliseen urheiluseuraan.
– Tätäkin olen nyt pohtinut. Olisihan se riskittömämpi ja turvallisempi vaihtoehto kuin oman seuran perustaminen.
Esimerkkitapaus löytyy Kemistä. Siellä Lämärit oli alun perin jääkiekon erikoisseura, mutta sittemmin sen alaisuuteen on liittynyt cheerleading-jaosto.
Kortelainen harmittelee, että lajin näkyvyys on jäänyt Kajaanissa vähiin, minkä hän uskoo vaikuttavan myös tämän hetken harrastajamäärään. Valmentajalla on kuitenkin visio siitä, millä tilanne voisi kohentua kätevästi.
– Jos pääsemme aloittamaan kilpailutoiminnan, se tuo varmasti meille lisää näkyvyyttä.