Eduskunnasta: Demokratiaa ja yhtenäisyyttä

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kuhmosta.

Eduskunta on vielä istuntotauolla mutta politiikan rintamalla uusi vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikenteeseen niin Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessakin.

Yhdysvalloissa presidentin valta on vaihtumassa, mutta ei aivan rauhanomaisesti. Väistyvää presidenttiä Donald Trumpia tukeneet mielenosoittajat valtasivat viime viikolla Yhdysvaltain kongressitalon. Hyökkäys kongressitaloa vastaan Yhdysvalloissa osoitti, että jos yksi vanhimmista länsimaalaisista demokratioista ei ole turvassa radikaaleilta ryhmiltä niin ei ole välttämättä muuallakaan.

Yhdysvaltain tapahtumat ovat surullista jatkumoa väistyvän presidentti Trumpin sätkyttelystä pysyä vallan kahvassa, vaikka kansalaiset toisin äänestivät. Kongressinvaltaajilla oli vakaa pyrkimys estää kongressia vahvistamasta Joe Bidenin presidenttiyttä. Välillisesti Trumpia voidaan pitää tästä vastuussa. Hän ei millään tavalla rauhoitellut mielenosoittajia, päinvastoin hän oli pyytänyt heitä saapumaan Washingtoniin osoittamaan mieltä sosiaalisen median välityksellä. Se on kansanvallan ja kansalaisten halveksintaa. Se on demokratian murentamista.

Viime vuosina keskustelukulttuurin suunta on ollut repivää ja yhteistä keskusteluyhteyttä ei tunnu löytyvän eri puolien kanssa. Tämä ei ole vain suomalaisten haaste, myös muissa maissa kamppaillaan samaisen asian kanssa. Digiaika on mahdollistanut nimettömänä ja kasvottomana huutelun. Syyttelyä, haukkumista ja eikä toista yritetä edes ymmärtää. Puolet on valittu ja niillä pysytään. Sosiaalisen median keskustelukulttuurin kärjistyminen on jatkunut jo pitkään.

Netin syövereissä kumpuava pahaolo ja väkivallan ihannointi johtavat pahimmillaan väkivallan tekoihin valtaapitäviä kohtaan. Saimme lukea alkuviikosta järkyttävästä hyökkäyksestä kansanedustaja Juha Sipilää kohtaan. Sipilä ei ole ainoa lähivuosien poliitikko, jonka fyysistä koskemattomuutta on rikottu. Vuonna 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubbin päälle heitettiin Coca-Colaa ja vuonna 2019 ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä, mutta turvamiehet saivat taltutettua miehen ennen sitä. Poliittinen väkivalta on synkkä uhkakuva ja sille ei pidä antaa tilaa!

Politiikalla on useita tarkoituksia, mutta yksi tärkeimmistä on yhdistää kansaa. Suomen on oltava yhtenäinen tulevaisuudessakin. Ilman yhtenäisyyttä emme saa vietyä maatamme eteenpäin.

Suomen kansa on ehkä pieni, mutta sitäkin sisukkaampi ja kekseliäämpi. Suomi on pärjännyt maailman kriiseissä ja myrskyissä tukeutuen vahvuuksiinsa ja pitämällä kiinni yhtenäisyydestään. Suomalaiset ovat tukeutuneet toisiinsa ja katsoneet yhdessä eteenpäin. Aina ei olla oltu samaa mieltä, mutta aina on kuljettu samaan suuntaan.

Olkoon tämä loppuvuosi valoisampi. Ollaan inhimillisiä ja rakentavia, mutta kuitenkin ystävällisiä toisiamme kohtaan. Se kantaa paljon pidemmälle.