Kolumnit

Eduskunnasta: Sähköistä keskustelua siirroista

Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien kansanedustaja Kajaanista.

Sähkömarkkinalain uudistamisesitys on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä. Sen käsittelyä on hidastanut koronalakien säätäminen. Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että ei ole helppo homma.

Kainuussakin sähkön siirtomaksut ovat kirvoittaneet kielet, ja aivan aiheellisesti. Asian tiimoilta on käyty vilkasta keskustelua, ja syytökset kimpoilevat milloin mihinkin suuntaan. Väliin on syytetty valtakunnan päättäjiä, hallituksia ja kansanedustajia. Toisaalta kunniansa ovat saaneet kuulla myös kuntapäättäjät.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Siirtohintojen kohtuuttomalle nousulle löytyy monia perusteluja. Johtuvatko ne omistajien suurista voiton tavoitteluista vai investoinneista esimerkiksi sähkön jakeluverkkoon. Loiste-konserniin kuuluvan Kajave Oy:n siirtoverkon kehittäminen on perusteltua, tietäen sen huonon kunnon jo vuosikymmenien takaa.

Tärkeä kysymys on myös se, onko oikein kovien investointien alaiselta yhtiöltä odottaa suuria osinkoja tai voittoja?

Sähkömarkkinoilla toimiminen ei kuulu kunnan perustoimialaan, mutta kunnilla on mahdollisuus tuottaa energiaa sen eri muodoissaan kuntalaisille omalla tuotantoyksiköllään. Sähkömarkkinoilla kilpailtaessa vaaditaan osaamista ja vahvaa alan tuntemusta. Siitä huolimatta monet kunnat ovat mukana energiamarkkinoilla. Jos menee hyvin ja energianhinta pysyy kohtuudessa, kuntalainen kiittää. Ja jos hinta nousee, kuntalaisten suhtautuminen muuttuu päinvastaiseksi.

Kuntalaisten ärsyyntyminen siirtohintojen nousuun suhteessa energian myyntihintaan on ymmärrettävää. Sähkön myynnin katteet ovat kilpailun vaikutuksesta kaventuneet, joten painopiste on siirtynyt siirtohintojen osalle. Näin markkinat näyttävät toimineen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Syy siirtohintojen nousuun oli Energiaviraston päätös sallia entistä korkeampi tuotto sijoitetulle pääomalle vuonna 2016 alkavalla valvontajaksolla. Vuonna 2019 verkkoyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto oli 793 miljoonaa euroa. Vastaava voitto vuonna 2015 oli vain noin puolet eli 404 miljoonaa euroa. Asiakkailta kerätyistä maksuista yli 30 prosenttia jäi liikevoitoiksi vuonna 2019.

Asiaan puuttuminen on todella hankalaa, koska EU-direktiivi turvaa valvovan viraston riippumattomuuden ja perustuslain omaisuudensuoja takaa omistajille kohtuullisen tuoton. Kohtuullista tuottoa hallitus pyrkii esityksessään yhdessä Energiaviraston kanssa kohtuullistamaan, mutta hallitus ei voi yksipuolisesti lähteä laskentamallia muuttamaan.

Kansalaisten näkökulmasta asia saa hyvin farssimaisia piirteitä johtuen perustuslaista ja yritysten omaisuudensuojasta. Oletan eduskunnan tekevän kaiken mahdollisen siirtohintojen tuoton kohtuullistamiseksi.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä