Kolumnit

Eduskunnasta: Sote-uudistus etenee

Kirjoittaja on suomussalmelainen vasemmistoliiton kansanedustaja.

Eduskuntaan saatu uusi sote-esitys auttaa turvaamaan toimivat ja tasa-arvoisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. On tärkeää, että ensimmäistä kertaa lailla säädetään sote-palveluiden riittävästä omasta tuotannosta eli lopetetaan hallitsematon yksityistämiskehitys.

Voitontavoittelu sopii huonosti esimerkiksi vanhushoivaan tai lastensuojeluun, ja olisikin fiksua, että jatkossa hyvinvointialueet palauttaisivat yhä enemmän myös sosiaalipalveluiden tuotantoa omaksi työksi.

Sote-rahoitusmallin kantava periaate on "kaikilta kykynsä mukaan ja kaikille tarpeensa mukaan". Palvelutarpeeseen perustuva valtakunnallinen rahoitusmalli on ehto sille, että terveyseroja päästään kaventamaan.

Esitykseen ei sisälly kolmen miljardin euron rahoitusleikkuria, kuten viime vaalikaudella. Palveluihin käytetään jatkossa saman verran rahaa kuin nyt ja rahoitus lisääntyy palvelutarpeen kasvun ja kustannuskehityksen mukaan.

Terveydellisen tasa-arvon parantaminen ei pääty sote-uudistukseen. Sote-uudistus tarvitaan, mutta se ei yksin kesää tee. On äärimmäisen tärkeää, että myös hoitotakuulainsäädäntö saadaan pian eduskuntaan. Sen avulla voidaan nopeuttaa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä niin mielen kuin kehonkin vaivoissa.

Juuri hyväksytty asiakasmaksulaki on askel oikeaan suuntaan, mutta asiakasmaksujen alentamisen tietä pitää jatkaa, sillä ihmisen tarvitseman palvelun saaminen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Oikea-aikainen ja viiveettä toteutuva, ennaltaehkäisyyn pohjaava hoito tuo parhaat tulokset koko järjestelmässä. Kun rahoituksen kestävyydestä puhutaan, niin samalla rahalla voidaan saada enemmän tulosta aikaiseksi, kun hoito on oikea-aikaista, vaivat saadaan kiinni jo perusterveydenhuollon puolella ja päästään hoitotoimenpiteisiin nopeasti, eikä kuukausien ja vuosien viiveellä. Ennaltaehkäisevää työtä pitää tehdä paljon enemmän kaikilla tasoilla.

Johtamisesta ja sen vaikutuksista puhutaan liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokonaisuudesta saataisiin paljon enemmän irti myös johtajuutta kehittämällä.

Asioita voidaan tehdä eri tavoin ja myös henkilöstön näkökulmasta mielekkäämmin, jos yhdessä mietitään koko palveluketjun toimivuutta. Tuottavuus ja tehokkuus on löydettävissä myös julkisesta palvelutuotannosta, kun myös johtamisen ja tekemisen malleja uskalletaan sote-uudistuksen yhteydessä uudistaa.

Uusia ideoita ja kehittämisajatuksia kaivataan meiltä kaikilta, otetaan haaste vastaan ja tehdään sotesta yhteinen projekti, joka viedään nyt maaliin saakka.