Eduskunta hyväksyi ravintolojen kiinnimenon – pääministeri Marin tunnusti yritysten lisätukitoimien tarpeen
Julkaistu: 28.3.2020 klo 16:54Eduskunta hyväksyi lain ravintolojen sulkemisesta toisessa käsittelyssä lauantaina.
– Tuskin kukaan haluaa sellaista menoa, mikä oli Lapin menomestoissa vielä pari viikkoa sitten, kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) tiivisti, miksi päätös asiasta tarvitaan.
Samaan hengenvetoon hän muistutti, että harvaan asutuilla alueilla todellisuutta on, että kunnan ainoan ravintolan mentyä kiinni koko kunnan asiakaspaine siirtyy ainoalle kaupalle, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista.
Hallituksen asetukseen odotetaankin vielä tarkempaa perustelua lain alueellisesta ja ajallisesti roolista.
Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kaikki Suomen ravintolat määrätään kiinni nyt, mutta jos jossain päin Suomea ei ole kuukauden kuluttuakaan yhtään tartuntaa, asetus velvoittaisi tarkastelemaan asiaa uudelleen.
Lakia voidaan alkaa soveltaa käytäntöön, kun hallitus on antanut tämän täydentävän asetuksen asiasta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan asetus voisi tulla voimaan nopeimmillaan jo maanantaina.
Kaikki eivät ole noudattaneet pääministerin vetoomusta
Nyt eduskunnan hyväksymässä hallituksen esityksessä määrätään ravintolat, kahvilat ja vastaavat suljettaviksi toukokuun loppuun asti, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan hidastaa.
Ehdotuksen mukaan ravitsemisliikkeet suljetaan asiakkailta, mutta ulosmyynti olisi sallittua. Myös henkilöstöruokalat, joihin ulkopuolisilla ei ole asiaa, voisivat jatkaa ruuan tarjoamista.
Pääministeri on jo aiemmin vedonnut, että ravintoloitsijat sulkisivat tilansa asiakaskäynneiltä omatoimisesti.
Silti osa ravintoloista on pitänyt oviaan auki viime päivinäkin muutenkin kuin sallitun noutoruuan vuoksi .
Työntekijän takaisinottovelvoitetta pidennetty
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on välttämätöntä, että ravintoloiden sulkemisesta aiheutuneiden menetyksien kohtuullisesta korvaamisesta yrittäjille säädetään lailla.
Sulkemispäätöksellä on poikkeuksellisen suuri vaikutus ravintolayrittäjiin ja heidän perustuslain turvaamaan elinkeinonvapauteensa.
Moni kansanedustaja kantoi eduskunnassa lauantaina erityistä huolta ravintolayrittäjien ja työntekijöiden toimeentulosta.
Marinin mukaan on selvää, että yrityksille tarvitaan lisää tukitoimia. Hallituksella on hänen mukaansa tahtoa auttaa niitä, mutta hallitus on joutunut miettimään tapoja tukien jakamiseen.
– En haluaisi nähdä tässä maassa sellaista tilannetta kuin 1990-luvun laman aikana, kun yrityksiä meni konkurssiin. Pidän äärettömän tärkeää, että pyritään kaikin mahdollisin toimin varmistamaan, että tämä ei uudelleen muodostu todellisuudeksi, Marin sanoi.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) muistutti todennäköisesti pian voimaan tulevista lomautettavien ja työttömäksi jäävien ansiopäivärahan omavastuuajan poistoista sekä työnantajien takaisinottovelvoitteen on pidentämisestä yhdeksään kuukauteen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan sekä tartuntatautilaki että valmiuslaki on uusittava koronakriisin jälkeen.
– Pohjalaisella maalaisjärjellä ei voi ymmärtää sitä, ettei suuria väkijoukkoja kokoavia ravintoloita ja yökerhoja saa suoraan tartuntatautilain nojalla kiinni, hän ihmetteli.
Kommentit
Jätä kommenttieristykseen koko kansa
29.3.2020 11:57
Eikö nyt,jumalauta,voida jo lopettaa talouskriisistä höpäjästäminen ja ottaa käyttöön seis-metodi.Kai tämän viruksen tuho tulee voimaan(toivottavasti),kun ei anneta sen yksinkertaisesti jatkaa leviämistään.
Tarttis varmaan sitä jengiä jäädä henkiin mahd. paljon nostamaan Suomi suosta,koska väkisellä sinne vielä syvemmälle joudutaan.Vai onko tarkoitus jättää tämä maa ”vääräuskoisten” haltuun?!!
Beeman
28.3.2020 19:58
Koronakriisi on tälle hallitukselle ehdottomasti liian kova paikka! Sitä se voisi rehellisyyden nimissä olla mille tahansa hallituskokoonpanolle. Silti on uskallettava kritisoida nykyhallitusta toiminnan empivyydestä ja hitaudesta. Antti Kurviselle sentään selkeät pisteet! Hän uskaltaa jo nyt tuoda esille, että lainsäädäntö sekä lainsäädännön orjalliset seuraamiskäytännöt hidastuttavat kohtalokkaasti päätöksentekoa.