Eduskuntatyön vesittäjät?
Eduskuntavaaleissa kansalaiset mieltävät äänestävänsä sellaisia ehdokkaita, jotka eduskuntatyössään kykenevät yhteistyökykyisesti ajamaan koko Suomen ja samalla kansalaisten etua. Edellisen ja nykyisen eduskunnan toiminta on ollut jatkuvaa sekamelskaa ja molemmat päätyivät lopulta mahalaskuun. Miksi näin?
Edellisestä Kataisen-Stubbin "sixpack" -hallituksesta kaksi puoluetta loikkasi jo kesken kauden ulos.
Hallituskauden loppuosalla hallitusvastuussa olleiden Kokoomuksen ja SDP:n kansanedustajat kaatoivat kilvan valiokunnista eduskuntaan hyväksyttäväksi tuotuja lakiesityksiä. Yllättävintä on se, että kaadettuja lakiesityksiä valmistelleissa valiokunnissa oli paljon SDP:n ja Kokoomuksen edustajia, jotka päätteeksi äänestivät omat työtuloksensa kumoon.
Nykyisen, vajaaksi jääneen Sipilän hallituksessakin sekaannus on kukkinut värikkäästi. Osa hallituspuolueista on repeillyt ja loikkareiden poistuessa kuihtunut kääpiöksi, supistaen enemmistöhallituksen veitsen terälle. Sote-uudistuksen tullessa hallituskauden viimemetreillä eduskuntaan, nämä edellisessä hallituksessa jo kärhämöineet Kokoomuksen ja SDP:n kansanedustajat ratkaisivat soten kaatumisen.
Kahden viimeisen eduskunnan toimintoja voi verrata lasten hiekkalaatikolla leikkimiseen. Yhdessä rakennetaan torneja ja hiekkalinnoja, jotka leikin päättyessä potkitaan hajalle.
Tulevassa eduskuntavaalissa äänestäjällä on ratkaisun paikka, tukeako rakentavan vai purkupuolella operoivan puolueen ehdokasta?
