Eduskuntavaaleihin on enää alle sata päivää – Millaisen arvosanan tunnetut politiikan toimittajat antavat Sanna Marinin hallitukselle?

On joulutodistuksen aika. Politiikan lukuvuosi on ollut pitkä ja rankka.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on tehnyt työtään eurooppalaisissa poikkeusoloissa. Kun koronaepidemia alkoi helpottaa, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Marin sanoi Suomen elävän "sotataloudessa", ja kansantalous onkin jatkanut roimaa velkaantumistaan. Viime hetken hyvitykset kalliin energian kanssa kamppaileville kansalaisille kuormittavat valtiontaloutta vielä lisää.

Kysyimme kokeneilta politiikan toimittajilta, miten he näkevät Marinin hallituksen toiminnan, kun vaaleihin on aikaa 100 päivää.

Vaalikausi lähenee loppuaan. Sanna Marinin (sd.) johtama hallitusviisikko poistuu kuvassa vuoden 2021 budjetti-infosta. Marinin lisäksi kuvassa Li Andersson (vas.), Maria Ohisalo (vihr.), Annika Saarikko (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Kuva: Arttu Laitala / Arkisto

Railo: Uudistuksia tehty vaikeissa oloissa

Erkka Railo on yhteiskunnallisen MustRead -verkkojulkaisun päätoimittaja, valtiotieteiden tohtori ja politiikan tutkija. Näin Railo arvioi:

1. "Onnistuminen, josta Marinin hallitus tullaan muistamaan, on oppivelvollisuusiän nosto. Se on vaikutuksiltaan hallituksen päätöksistä kauaskantoisin. Jää toki nähtäväksi, miten oppivelvollisuuden laajentaminen lopulta onnistuu nostamaan väestön koulutustasoa vuosikymmenten kuluessa.

"Se on historiallinen, ja suurin uudistus, mitä mikään hallitus on tehnyt."

Toinen onnistuminen on sote-uudistuksen tekeminen. Se on historiallinen, ja suurin uudistus, mitä mikään hallitus on tehnyt. Tietysti sote-uudistustakin joudutaan ihan varmasti korjaamaan, kuten aina kaikkia isoja uudistuksia, mutta se ei muuta uudistuksen historiallisuutta ja suuruutta. Hallinnollinen uudistushan tehdään nyt, mutta se, miten tavoitteet saavutetaan, on seuraavan ja sitä seuraavakin hallituksen haaste. Sote-uudistuksen tavoitteethan on asetettu vuoteen 2030.

Tietysti myös Nato-jäsenyyden hakeminen on hallitukselta nopean reagoinnin onnistuminen."

MustRead-verkkojulkaisun päätoimittaja ja politiikan tutkija Erkka Railo antaa Marinin hallitukselle kouluarvosanan 9-. Railon mukaan hallitus on työskennellyt poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Kuva: Jari Laurikko

2. "Hallitus on epäonnistunut tulojen ja menojen tasapainottamisessa. Me olemme neljä vuotta eläneet todella raskaasti velaksi, julkinen velka on noussut aivan uudelle tasolle. Taisi jopa valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) itse sanoa, että yksi vaalikausi ei riitä, kun tätä tilannetta lähdetään tasoittamaan.

Tämä hallitus on jakanut rahaa oikealle ja vasemmalle. Varmasti on pääsääntöisesti ollut hyvät perusteet, mutta se ei muuta tosiasiaa, että meillä on edessä isoja haasteita, kun väestö vanhenee ja rahaa pitäisi löytyä muun muassa vanhustenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon."

3. "Varmasti sisäinen riitely osittain on vaikuttanut ainakin edellämainittuun. Marinin hallituksella on ollut käytössä samanlainen mekaniikka, kun meillä taloyhtiössämme: kun tulee riitaa jostain, molemmat osapuolet saavat jotain, että kaikki ovat tyytyväisiä. Marinin hallitus on jakanut rahaa kaikille riitakumppaneille, ja lopputulos on jo mainittu huikeisiin mittasuhteisiin kasvanut valtionvelka."

4. "Annan hyvän arvosanan 9–. Mielestäni hallitus on joutunut selviämään poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa, on ollut koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Silti hallitus on kyennyt tekemään aika vaativaa uudistuspolitiikkaa. Siksi näin hyvä arvosana."

Karvala: Terävästi Natoon, mutta leväperäisyyttä menoissa

Kreeta Karvala on Iltalehden pääkirjoitustoimittaja. Näin Karvala arvioi:

1. "Nato-jäsenyys on merkittävä turvallisuuslisä Suomelle. Olisin toivonut, että ydinasepelotteen alle pääsemisen merkitys olisi ymmärretty jo aiempina vuosina, mutta parempi edes nyt, kun sota syttyi. Sen jälkeen lähdettiin nopeasti toimimaan myös hallituksessa.

"Ja tietysti vielä siitäkin hatunnosto, että Ruotsin demarihallitus saatiin samoille linjoille."

Demareiden ja keskustankin, ja tietysti vasemmistoliiton, rivien petaaminen oli nopea ja reipas onnistuminen. Ja tietysti vielä siitäkin hatunnosto, että Ruotsin demarihallitus saatiin samoille linjoille."

Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala haastatteli marraskuun lopussa ulkoministeri Pekka Haavistoa Romanian Bukarestissa pidetyssä Naton ulkoministerikokouksessa. Kuva: Joel Linnainmäki / ulkoministeriö

2. "Menojen priorisointi on suurin epäonnistuminen, ja se liittyy siihen, että velkarahaan on suhtauduttu aika leväperäisesti.

On selvää, että kriisit ovat vaatineet velanottoa, mutta samaan aikaan ei ole tehty menojen priorisointia. Tutkimustenkin mukaan esimerkiksi koronaan on jaettu tukia yrityksille, jotka eivät ole sitä tarvinneet. Myös energiakriisitukia näyttäisi menevän muillekin kuin kaikkein eniten tarvitseville, ainakin alv-alennuksen myötä."

3. "Sisäinen riitely on vaikeuttanut ja pitkittänyt asioiden hoitamista. Keskustan kannatus näyttää varmaankin toteen sen, että tämä hallitus on pistetty kasaan ideologisesti aika hankalista lähtökohdista. Yllättävän pitkään se näytti keskustalle käyvän, mutta nyt kun kannatus on laskenut, he ovat heränneet huomaamaan, että keitä he ovat.

Onhan monissa muissakin hallituksissa ollut hankalaa, mutta tässä hallituksessa esimerkiksi valtiovarainministerin ja pääministerin yhteistyö ei ole sellaista saumatonta 'kimppajohtamista', mitä se joissakin muissa hallituksissa on ollut."

4. "Tämä hallitus on joutunut poikkeuksellisten kriisien hoitajaksi ja siitä tulee yleisarvostusta. Esimerkiksi koronasta on toistaiseksi selvitty kohtuullisesti. Tämä Nato-jäsenyys nostaa minun arvosanani 8:aan. Siitä minä muistan tämän hallituksen."

Waris: Koronatoimet osin ylimitoitettuja

Olli Waris on Ilta-Sanomien politiikan toimittaja. Näin Waris arvioi:

1. "Nato-prosessi hoidettiin tyylikkäästi, kun Ruotsikin saatiin tempaistua Nato-junaan mukaan. Poliittista riskiä tässä ei tosin juuri ollut, sillä kansa oli niin yksituumaisesti päätöksen takana. Tämä oli tavallaan valmis marja poimittavaksi, ja Marin toimi siinä napakasti.

"Ne, jotka osasivat tukia älykkäästi hakea niitä myös saivat."

Koronatuet läikähtivät pahasti yli ja osa koronarajoitustoimista oli ylimitoitettuja, kuten Uudenmaan sulkeminen ja keskustelu liikkumisrajoituksista vielä kevättalvella 2021. Koronatukea valui sellaisillekin toimijoille, joiden liiketoiminta on hyvissä kantimissa. Ne, jotka osasivat tukia älykkäästi hakea niitä myös saivat.

Kuntatalouden koronaihme oli vähän koominenkin ilmiö. Se on hieman valheellisella, joskin laillisella pohjalla. Johtajuus löytyi akuutissa kriisivaiheessa alkukeväästä 2020.

Kolmantena onnistumisena tulee mieleen se, ettei hallitus sotkeutunut hoitajien työtaisteluun."

Hallitus on Ilta-Sanomien politiikan toimittajan Olli Wariksen mielestä syytänyt velkarahaa ympäriinsä liian leväperäisesti. Kuva: Haastateltavan albumista

2. "Taloudenpito on ollut löperöä, ja kaikki ongelmat on ratkottu velkarahalla. Kun menolisäyksistä on päätetty, ei ole haluttu vastaavasti säästää muualta. Kaikkea ei voi pistää koronan ja sodan piikkiin.

Hallituksen hoitajalupaus – 0,7:n hoitajan mitoitus – oli kupla, joka puhkesi. On nurinkurista säätää laki, ja sitten todeta, ettei hoitajia ole riittävästi."

3. "Keskustan kannatuskurimus on leimannut koko hallituskautta ja vaikeuttanut hallituksen työskentelyä. Sisäinen mittelöinti alkoi jo heti hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Riidoissa on ollut kysymys myös oikeista asiaerimielisyyksistä: keskusta on poliittisesti lähempänä porvariblokkia ja on yksinkertaisesti väärässä hallituksessa. Toisaalta keskusta olisi varmasti ollut helpompi hallituskaveri, jos puolueen kannatus olisi ollut 13–15 prosentin luokkaa."

4. "Annan arvosanaksi tylsästi 7:n. Ehkä isot asiat on kuitenkin hoidettua ihan kohtuullisen hyvin. Tapa tehdä talouspolitiikkaa ei osoita hirveästi poliittista lahjakkuutta. Rahan syytäminen on pääkritiikkini."

Korhonen: Nato-haussa "jutilamainen" toteutus, riitelystä jää vaurioita

Petri Korhonen on sosiaalidemokraattien Demokraatin päätoimittaja. Näin Korhonen arvioi:

1. "Suurin onnistuminen on Nato-option käyttöön ottaminen siinä tilanteessa, kun Suomea kohtaa Euroopassa alkanut sota ja pitää yhtäkkiä löytää ratkaisu ja käsitellä turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen. Ja vielä sillä tavalla, että säilytettiin kansallinen yhtenäisyys. Se oli vähän sellainen "jutilamainen" toteutus, että kiitos kuuluu kaikille mukana olijoille.

Oli kyseessä mikä tahansa hallitus, ja sen johdossa kuka tahansa ja mikä tahansa puolue, se, että saa vedettyä meidät ja vielä vastahakoisen Ruotsin Naton kaltaiseen sotilasliittoon – sillä pääsee palkintosijoille missä tahansa. Jos Saksa puhuu Zeitenwendestä , niin kyllä meillä ajan hengen muutos oli vielä paljon konkreettisempi."

Sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajan Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen antaa hallitukselle täydet pisteet Nato-prosessista, mutta ihmettelee myöhäistä tarttumista sähkökriisiin. Kuva: Toni Viljanmaa

2. "Suurin epäonnistuminen äänestäjän ja kotitalouksien kannalta on se, että todennäköisesti hallituksella oli jo keväällä tiedossa se, että loppusyksystä tai alkutalvesta tulee kylmä.

Energia- ja sähköyhtiöratkaisut jätettiin odottamaan. Ei tehty pöytälaatikkoon valmiiksi suunnitelmia, että entäs sitten jos ja kun Olkiluoto ei käynnisty tai tulee muita sähkötarpeita. Ei tarvitsisi miettiä niin hirveällä kiireellä sähkön hintakattoja, kompensaatioita ja veronalennuksia kuin mitä nyt tehdään. Unohdettiin se, että meille tulee tänä talvena kylmä ja siihen voisi varautua."

3. "Pettymys, joka riitelyssä on ihan turhaa, tulee väistämättä vaikuttamaan ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen. Tämä on aiheuttanut paljon pettymyksiä, ei vain ministereille, vaan myös virkamiehille, jotka ovat joutuneet jälkiä korjailemaan.

Se on vähän sama kuin koulun pihalla alkanut tappelu: aika pian ihmisille alkaa valjeta, kuka on hyvis ja kuka riiteli turhaan – kenen kanssa pystyttiin riitelystä huolimatta sopimaan asiat. Siinä muistetaan myös ne, jotka eivät osallistuneet lumipesuun ja ne, jotka katsoivat vierestä tai lietsoivat riitaa. Ja sitten muistetaan myös ne, jotka tulivat auttamaan jälkeenpäin ja pyyhkivät lunta naamaltasi pois.

Ihan varmasti keväällä hallitusneuvotteluissa muistetaan ne tyypit, jotka olivat inhottavissa tilanteissa kivoja ihmisiä."

"Jos sekoilu jatkuu välipäivinä, pudotan arvosanan kohti 7,5:tä."

4. "Sanoisin, että 8. Koearvosanana tämä olisi ollut 8,5 ilman loppuvaiheen riitelyä ja varsinkin energiasekoilua, ja kompensaation yllätyksenä tulemista. Annan hallitukselle vielä aikaa jouluun asti. Jos sekoilu jatkuu välipäivinä, pudotan arvosanan kohti 7,5:tä."

Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran 24.12.2022.

Sanna Marinin muotokuvassa on taiteilija Meeri Koutaniemen mukaan runsaasti symboliikkaa. Marin itse huomasi "tulevaisuuden katseen" ja Tampereen punavärin. Teos tilattiin Tampereen kaupunginvaltuuston entisiä puheenjohtajia esittävään potrettisarjaan ja paljastettiin kaupungin Raatihuoneella marraskuussa. Kuva: Matti Posio