Kotimaa

Ehdokkaiden tunteisiin vetoavat puheet vetivät salin hiljaiseksi – Saarikko muisteli edesmennyttä isäänsä, Kulmunin puheessa vilahti esikuva Kerttu Saalasti, joka oli oman aikansa maanvaiva

Honkonen lupasi lopettaa jahkailun. Tiainen kannusti tekemään lisää kepu-vauvoja.

Keskustan puoluekokouksessa kuultiin hetki sitten puheenjohtajuutta tavoittelevien ehdokkaiden omat esittelypuheenvuoronsa.

Kukin sai käyttää aikaa viisi minuuttia. Puheenvuorot pidettiin aakkosjärjestyksessä.

Odotetusti raikuvimmat aplodit keräsivät Katri Kulmunin ja Annika Saarikon puheenvuorot.

Saarikko vei kuulijakuntansa kymmenen vuoden taakse, vuoteen 2010, jolloin puoluekokous järjestettiin Lahdessa.

Mukana oli Saarikon edesmennyt isä, joka oli apuna tyttärensä kampanjoinnissa. Saarikon isä myi muun muassa mansikkahilloa tölkki toisensa jälkeen kampanjavuosina, jolloin Saarikko tavoitteli varapuheenjohtajuutta.

Tukka on heilunut

Saarikko totesi, että viime vuosina on puolueen tukka heilunut tuulessa.

– Olemme tehneet virheitä, mutta olemme myös onnistuneet. Tiedän, että ei kannata pelätä.

Hän jatkoi, että uudistaa täytyy.

– Se on sanana helppo, mutta vaikeampi toteuttaa.

Hän tiivisti, että jatkossa keskusta on vastavoima vasemmalle, mutta oikealle puolue ei kumarra.

– Meillä on parempaa tekemistä suomalaisten ongelmien ratkomisessa.

Puolue kuin ruisleipä

Saarikko myönsi, että puolue on tällä hetkellä haaksirikossa.

– Olemme kuitenkin yhtä kuin ruisleivän maku ja leivästä politiikassa on edelleen kyse, leivästä ja terveydestä.

Saarikon mukaan keskusta ei voi koskaan olla yksin, sillä se on aina monta ihmistä, ja siksi myös sinne mahtuu monta mielipidettä.

Hän lanseerasi uuden termin eli keskustan liitto.

Siihen mahtuu erilaisia näkemyksiä. Se on myös liitto, jossa ei pyritä sammuttamaan toisten mielipiteitä.

– Keskustan liitolla on inhimillinen ote. Siksi tiedän, että tämä puolue ei häviä. Ei tehdä muistokirjoitusta, vaan johdanto uuteen.

Saarikko linjasi, että jos keskusta luottaa itseensä, ja jos keskustalaiset luottavat toisiinsa, niin suomalaiset voivat luottaa keskustaan.

– Tarvitaan tahtoa, totta kai, mutta myös taitoa ja työtä.

Saarikko lupasi, että hän aikoo katsoa keskustaväkeä aina silmiin ja silmien tasolle.

– Jos isä eläisi, hän sanoisi, että katos likkaa, mitähän se meinaa tehdä. Minä sanoisin, että jos tuen saan, niin kaikkeni teen.

Kesäkuun kyyneleet

Sana likka vilahteli myös Katri Kulmunin puheessa.

– Kuules likka, olet tainnut syödä pienenä sisua, sanoi vanhempi herra minulle kiertueella. Vuosi sitten puhuin toivosta. Tuli talvi ja se tuntui tuovan syvää jäätä.

Oli pääministerin ero ja oma ero ministerin tehtävistä, joka päättyi kyyneliin kesäkuun alussa.

Kulmuni korosti peräksi antamattomuutta. Hän muisteli omaa esikuvaansa Kerttu Saalastia. Presidentti Urho Kekkosen kerrotaan kutsuneen tätä pitkän linjan keskusta-aktivistia maanvaivaksi.

Tässä ajassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrotaan kutsuneen Kulmunia maan vaivaksi.

Sisua tarvitaan

Kulmunin mukaan keskustan on vaadittu sisua ja sitä kaivataan edelleen puolueelta ja koko Suomelta.

– Talous sakkaa. Moni vetää railoja, kun pitäisi rakentaa siltoja.

Kulmunin mielestä puolue on nyt risteyksessä.

– On valittava uudistumisen ja kasvun työ, jossa koko maa on vahva.

Hän jatkoi, että moni näkee keskustan kynnysmattona, mutta siihen puolue ei alistu.

Hän kuvaili keskustaa keskikentän tarmoksi.

– Kyse on eriarvoistumisesta. Seuraammeko sivusta, vai toimimmeko sen nujertamiseksi, hän kysyi.

Kulmuni lupasi, että tämä vuosikymmen on heidän, jos vain niin päätetään.

– En ole täydellinen, mutta jos haette taistelijaa, niin sellainen minä olen. Työn on kesken.

Nyt loppuu jahkailu

Petri Honkonen kertaisi puheensa alussa, kuinka hän oli hyvinvointivaltion kasvatti, joka on päässyt kouluttautumaan ja puhumaan englantia sekä ranskaa niiden kanssa, joiden suussa tasa-arvo ja hyvinvointi maistuvat vielä vierailta.

– Olen pyrkimässä Suomen suomalaisimman puolueen johtoon, kansanliikkeen johtoon. Liikkeen, jonka ei pidä miellyttää, mutta johon pitää voida luottaa, hän sanoi puheessaan.

Honkonen korosti, kuinka keskustan on ryhdyttävä töihin ja ajelehtimisen on loputtava.

– Nyt loppuu säntäily, nyt loppuu epävarmuus, nyt loppuu gallupien tuijottelu. Nyt loppuu jahkailu hallituksessa olemisesta, ja aletaan johtaa Suomea, Honkonen totesi.

Honkonen lupasi heijastavansa puheenjohtajana omia päätöksiään isänmaan ja puolueen etuun, eivätkä nämä edut mene omien etujen edelle.

– Jos tulen valituksi, siirryn valtioneuvoston jäseneksi ja pääministerin sijaiseksi. Jos isänmaan ja puolueen etu vaatii, en tule pysymään hallituksessa oman etuni vuoksi, hän sanoi.

Viime hetken ehdokas

Keskustan puheenjohtajakilpailuun tuli viime metreillä mukaan myös Jari Tasanen , joka omassa puheenvuorossaan pyysi puoluekokousedustajia pidättäytymään äänestämisestä, koska hänen mielestään puoluekokous on laiton.

Tasanen antoi tasaisesti sapiskaa niin keskustaväelle itselleen kuin hallituksen toimille koronakriisin ratkaisuissa. Helppoa tulevaisuutta hän ei luvannut ja vaati itsekkäistä eduista luopumista. Tämä tarkoittaa muun muassa ylimääräisistä eläkkeitä ja muista eduista leikkaamista.

Maa antanut kaiken

Viimeisenä kiivastahtisen esittelypuheenvuoron piti Ilkka Tiainen, joka puhui rakkaudesta, kiitollisuudesta ja suomalaisuuden lumoavasta voimasta.

– Rakastan tätä maata, sen ihmisiä, eläimiä ja soita. Tämä maa on antanut kaiken, mistä unelmoida. On aika antaa takaisin, hän sanoi.

Tiainen kertoi syntyneensä kahdeksan kuukautta ylimääräisen keskustan puoluekokouksen jälkeen, ja hän kehotti puolueväkeä toimimaan sanoin.

– Vuoden 2020 hajautetusti kokouksesta huolimatta, toivon, että teette paljon kepu-vauvoja. Meistä on moneksi.

Tiainen toi esille myös kriittisen kantansa EU:n elvytyspakettiin.

– Uuden sukupolven EU:n elvytyspaketti on räikeä valhe. Olemme menossa naimisiin ilman kansantahtoa. Kansanliike päättää Suomen kohtalosta. Liittovaltioon ei menne ilman kansanäänestystä. Pelastetaan itsenäisyyteemme, mutta sanotaan kyllä EU:n yhteistyölle.