Kotimaa

Hallitus puristi sovun sote-esityksestä – virkamiehet kirjoittavat pakettia viikonlopun, eduskuntaryhmille esittely alkuviikosta

Viime yönä ministerit neuvottelivat lähes aamukolmeen asti. Perjantaina valmista oli ennen iltakahdeksaa. Yksityinen sosiaali- ja terveysala syyttää hallitusta neuvotteluista suljetuin ovin ja pelkää, ettei uudistus turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta.

Helsinki

Hallituksen neuvottelut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta päättyivät sopuun perjantaina hieman ennen kello kahdeksaa sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).

Yle kertoi ensimmäisenä perjantai-iltana, että sote-uudistuksesta on päästy sopuun. STM vahvisti tiedon, että poliittiset linjaukset on saatu käsiteltyä eduskuntaryhmien esiteltäviksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Virkamiehet kirjoittavat paketin valmiiksi viikonlopun aikana ja se esitellään alkuviikosta hallituspuolueiden eduskuntaryhmille.

Sovun sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan iltapäivällä pöydällä oli vielä monta asiaa.

Hän otti kantaa myös lausuntoyhteenvedon puuttumista koskeneeseen arvosteluun toteamalla, että tarkoituksena on julkaista se mahdollisimman pian.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Sote-uudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat saaneet sen verran palautetta, että niitä tullaan muuttamaan, Kiuru vahvisti.

Aamupäivällä Kiuru arvioi toimittajille, että neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat tarvittaessa vaikka läpi yön.

Sote-ministerit käsittelivät neuvotteluissa sitä, mitä muutoksia lausuntojen perusteella tehdään hallituksen esitysluonnokseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Hallituksen sote-esityksestä annettiin lähes 800 lausuntoa. Lausuntopalautteen perusteella esityksessä oli paljon korjattavaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen on tarkoitus siirtää 1.1.2023 kunnilta 21 sote-maakunnalle. Poikkeuksena on Helsinki, joka säilyy järjestäjänä.

Hallituksen sote-ministerejä kiritti nyt se, että esitys pitäisi lähettää lainsäädännön arviointineuvostolle ensi viikon alussa. Tavoitteena on antaa sote-lakiesitys eduskunnan käsittelyyn joulukuussa.

Rahoitukseen haettiin kompromissia

Neuvotteluissa haettiin kompromissia tulevien sote-maakuntien rahoituksesta. Suuret ja kasvavat kaupungit ovat olleet huolissaan, että uudistus olisi viemässä rahoitusta liikaa muille alueille.

Kaikki sote-menot Suomessa olivat 21,1 miljardia euroa vuonna 2018. Näistä maakuntien järjestämisvastuulle on tarkoitus siirtää 18,6 miljardia euroa vuonna 2023.

Samaan aikaan ne maakunnat, jotka olisivat saamassa lisää rahoitusta, ovat arvostelleet rahoitusmallin leikkuria liian ankaraksi ja malliin kuuluvia siirtymäaikoja liian pitkiksi. Keskustassa on pelkoa, että uudistuksen tavoite terveyserojen tasaamisesta vesittyy, jos paljon sairastavat maakunnat eivät saisi enempää lisärahaa.

Uudistuksessa sote-palvelujen rahoitus muuttuisi pääosin tarveperusteiseksi.

Etenkin rkp on suhtautunut lakiluonnoksessa esitettyyn rahoitusmalliin hyvin kriittisesti. Sote-uudistuksen virkamiesjohtoryhmän puheenjohtaja, STM:n osastopäällikkö Kari Hakari sanoi pari viikkoa sitten päättyneen lausuntokierroksen jälkeen, että rahoitusmalli oli avoimesti auki.

Ulkoistuksien kielto hiertää

Hallituksen alkuperäisessä esityksessä sote-palvelujen laajat kokonaisulkoistukset eivät enää olisi mahdollisia. Jos jo tehtyjä ei voitaisi muuttaa uuden lain mukaisiksi, ne voitaisiin mitätöidä siirtymäajan jälkeen.

Sote-palveluitaan ulkoistaneet kunnat vaativat hallitukselta, että ennen kuin sote-lakiesitys viedään eteenpäin, ulkoistusten vaikutuksista laaditaan arvio.

Suurimpia ja tunnetuimpia ulkoistuksia on Meri-Lapissa, jossa kunnilla ja Mehiläisellä on yritys, joka vastaa keskussairaalan toiminnasta 15 vuoden ajan. Hallituksen esitys saattaisi siis tarkoittaa koko ulkoistuksen mitätöintiä.

Oppositio huolissaan hosumisesta

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat huolissaan siitä, että hallitus hosuu ja jättää kiireessä huomiotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevan lausuntopalautteen.

Kokoomusedustajien mukaan ministeriön on viipymättä julkaistava lausuntokooste, jotta voidaan arvioida, millä perusteella lakiluonnokseen tehdään muutoksia.

Ikonen ja Sarkomaa kysyvät, onko hallitus oikeasti ehtinyt käymään massiivisen ja ilmeisen kriittisen lausuntotulvan läpi näin nopeasti.

– Hallituksen on varattava riittävästi aikaa poikkeuksellisen laajaan ja kriittiseen lausuntopalautteeseen käsittelemiseksi. Lausuntopalaute on välttämätöntä käydä huolellisesti läpi, sillä hallitus on saanut runsaasti moitteita siitä, ettei kuntia ja sidosryhmiä kuultu lainkaan lakiesityksen valmistelussa. Lausuntoja ei saa sivuuttaa kiireeseen vedoten, he korostavat.

Lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseksi jätettiin yhteensä ennätykselliset 773 lausuntoa. Mittava määrä lausunnonantaja on tuonut esiin pitkän listan huolia ja ongelmia hallituksen sote-uudistuksen toteuttamiseen liittyen.

Kyseessä on Suomen historian merkittävin hallintouudistus, eikä sitä Ikosen ja Sarkomaan mielestä saa valmistella salassa.

Hali syyttää suljetuin ovin neuvotteluista

Hyvinvointiala Hali ry sanoo tiedotteessaan, että poliittinen ratkaisu on neuvoteltu täysin suljetuin ovin, kuten näyttää olevan tämän hallituksen tapana.

– Uudistuksen kannalta keskeisiä tahoja ei ole kuultu valmisteluprosessin kuluessa, ja nyt lausuntoyhteenvetoa, joihin neuvottelut ovat perustuneet, ei ole julkaistu, Hali toteaa.

Hyvinvointiala HALI ry on käynyt läpi kaikki 718 lausunnonantajan 804 lausuntoa. Puolet kantaa ottaneista ei usko, että sote -järjestämislaki turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden.

– Mikä on uudistuksen perimmäinen tarkoitus, ellei juuri palvelujen saatavuuden turvaaminen, kysyy HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas .

Kritiikkiä herätti myös sote-esitykseen kaavailtu rajoitus hyödyntää yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntarjoajia. Puolet kantaa ottaneista oli sitä mieltä, että ostopalveluihin puuttuva järjestämislain pykälä ei ole tarkoituksenmukainen.

Lausunnonantajat ovat erittäin kriittisiä myös sen suhteen, voiko sote-maakuntien itsehallinto toteutua esityksen mukaan. Vajaa puolet toteaa avovastauksissa, että itsehallinto ei toteudu. Useampi kuin joka neljäs lausunnonantajista nostaa avovastauksissa esiin, että ministeriön vahva ohjausvalta vaikuttaa asiaan ja että demokratia ei toteudu sen vuoksi.

– Jos tuleva järjestäjä ei saa itse tehdä päätöksiä esimerkiksi palvelutuotantorakenteesta, miksi sille ylipäätään annetaan järjestämistehtävät, Rajakangas sanoo.

Hän odottaa merkittävää muutosta tähän kohtaan lakiesitystä.

Ulkoistamissopimusten mitättömyyttä koskeva sääntely ei ole perusteltu ja eikä se turvaa osapuolten asemaa riittävästi, arvioi Halin mukaan palautteen antajista 70 prosenttia.

Suunnitelma

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään 1.1.2023 kunnilta 21 sote-maakunnalle. Poikkeuksena on Helsinki, joka säilyy järjestäjänä.

Palvelut tuotetaan ensisijaisesti julkisina palveluina. Sote-maakunta voi hankkia palveluja myös yksityiseltä palveluntuottajalta, jos hankinta on tarpeen riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Sote-maakunnan ylin päättävä elin on vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiin 2022.

Kuntien sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy sote-maakuntien palvelukseen, myös opiskelijahuollon kuraattorit ja psykologit.

Sote-maakunnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen sekä asiakasmaksuihin. Ensi vaiheessa sote-maakunnilla ei ole verotusoikeutta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,63 prosenttiyksikköä. Valtion verotusta kiristetään vastaavasti.

Sote-maakunta vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sote-huollon ja pelastustoimen toimitilat vähintään 3 vuodeksi.

Itä-Savon kuntien sijoittuminen joko Pohjois- tai Etelä-Savon maakuntaan on tarkoitus ratkaista nyt käytävissä neuvotteluissa

Voimassa olevat ulkoistussopimukset voidaan siirtymäajan jälkeen mitätöidä, jos niitä ei saada muutettua uuden lain mukaisiksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi uusista ravintolarajoituksista tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä