Ulkomaat

Helsingissä neuvotellaan viimeisestä merkittävästä Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä ydinasesopimuksesta – maailmasta on hävitetty kymmeniä tuhansia ydinaseita, mutta nyt asevarustelun rintamalla puhaltavat uudet tuulet

Maailman ydinsupervaltojen Yhdysvaltojen ja Venäjän viimeisestä ydinasevarustelua rajoittavasta sopimuksesta neuvotellaan maanantaina Helsingissä.

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat tänään maanantaina Helsingissä jatkoajasta Uusi Start -ydinasesopimukselle, joka umpeutuu vuonna 2021.

Kyseessä on viimeinen Venäjän ja Yhdysvaltojen kylmän sodan päättymisen perintönä solmittu voimassa oleva ydinasesopimus.

Sopimus rajoittaa strategisten ydinkärkien määrän 1550:een valtiota kohden. Rajoitusvaatimukset täyttyivät sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä vuoteen 2018 mennessä, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) tiedoista selviää.

Jatkoajan epääminen Uudelta Startilta tarkoittaisi sitä, ettei ydinaseiden lisäämiselle olisi periaatteessa rajoitteita, kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistolta sanoo.

– Se purkaa kylmän sodan jälkeen aikaan saadut saavutukset.

Yhdysvallat irtaantunut useista sopimuksista

Kansainvälisen ydinasevarustelun sääntely perustuu vuoden 1968 ydinsulkusopimukseen. Sopimus määrittelee Yhdysvallat, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian virallisiksi ydinasevaltioiksi. Nämä maat ovat sopimuksen mukaan ainoita, joilla on oikeus ylläpitää ydinaseita, eli muut sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat ydinaseettomuuteen.

Ydinsulkusopimuksen on allekirjoittanut suurin osa maailman valtioista. Sen ulkopuolella on kuitenkin maita, joilla tiedetään tai uskotaan olevan hallussaan ydinaseita. Näitä maita ovat Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoo, että sopimuksen allekirjoittaneet maat käyttävät ydinenergiaa vain rauhanomaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Iranin ympärillä pyörivä kiista liittyy siihen, että ulkovallat näkevät sen uraaninrikastamishankkeet pyrkimyksenä tuottaa ydinase.

Ydinsulkusopimuksen lisäksi ydinasevarustelua rajoittavat ydinkoekieltosopimus sekä useat ohjus- ja aseteknologiaa rajoittavat sopimukset. Yhdysvallat on ratifioinut vuoden 1963 ydinkoekieltosopimuksen, joka kieltää ydinkokeet ilmakehässä. Sen sijaan Yhdysvallat ei ole ratifioinut kattavaa vuoden 1996 ydinkoekieltosopimusta, joka kieltää kaikki ydinkokeet.

Ydinsulkusopimus sitouttaa ydinaseriisuntaan, mutta se ei määrittele tarkkaan määrää, johon ydinaseita tulisi rajoittaa. Siksi maailman ydinasesuurvallat Yhdysvallat ja Venäjä, sekä sen edeltäjä Neuvostoliitto, ovat solmineet useita kahdenvälisiä ydinaseriisuntaan liittyviä sopimuksia.

Näistä sopimuksista on jäljellä enää Uusi Start.

Yhdysvallat irtaantui George W. Bushin presidenttikaudella ABM-ohjustorjuntasopimuksesta vuonna 2002. Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvallat irtaantui viime vuonna keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Venäjällä ja Yhdysvalloilla 90 prosenttia maailman ydinaseista

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 13 400 ydinkärkeä, Siprin tilastoista selviää. Näistä Venäjällä ja Yhdysvalloilla on hallussaan noin 12 175 ydinkärkeä.

Tämän vuoksi ydinaseet ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä nojaa käytännössä Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen kauhun tasapainoon, Vuori sanoo.

Sen lisäksi, että molemmilla on käytössään tuhansia ydinaseita, niillä on uskottava pelote, niin sanottu ydinkolmijalka. Se tarkoittaa, että ne saavat laukaistua ydinaseensa maalta, ilmasta ja mereltä.

Uusia tuulia ydinasevarustelussa

Ydinasevarustelun suhteen onkin viime vuosina nähty uusia kehityskulkuja.

Maailman ydinaseista on hävitetty noin 80 prosenttia siitä 1980-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin maailmassa oli noin 70 000 ydinasetta. Ydinaseiden hävittämisen taustalla on osittain se, että osa niistä on muutenkin vanhentunut ja poistettu käytöstä, Siprin tiedoista selviää.

Samalla, kun ydinaseiden määrää vähennetään, ydinasejärjestelmiä kuitenkin modernisoidaan ja kehitetään, apulaisprofessori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo.

– Näyttää siltä, että suurvalloilla ei ole ollut hirveästi tahtoa pitää ylläpitää asevalvonnan mekanismeja ja aseistariisuntaa.

Vuoren mukaan esimerkiksi Yhdysvallat on Trumpin kaudella lisännyt ydinaseiden painoarvoa sotilasstrategiassa ja tuplannut ydinaseiden kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen.

Koivula nostaa esille Kiinan nousun ydinasevaltana ja ydinasevarustelun taustalla olevan suurvaltakilpailun. Esimerkiksi Uusi Start -sopimuksen jatkon yksi kynnyskysymys on ollut se, että Yhdysvallat on vaatinut Kiinan osallistumista sopimukseen.

– Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa siitä, ettei se piittaa ydinasevarusteluun liittyvistä sopimuksista. Tärkeät valvontamekanismit ovat kuitenkin Yhdysvaltojen ja Venäjän keskenään ja toisiaan varten sopimia.

Kiina on myös melko pitkällä ydinkolmijalkansa kehittämisessä.

Edit. 9.10. klo 18.29: Lännen Median verkossa 5.10. ja printtilehdissä 6.10. julkaistussa ydinasesopimuksia käsittelevässä jutussa sanotaan, ettei Yhdysvallat ole ratifioinut ydinkoekieltosopimusta. Tämä on harhaanjohtavasti ilmaistu. Yhdysvallat on ratifioinut vuoden 1963 ydinkoekieltosopimuksen, joka kieltää ydinkokeet ilmakehässä. Sen sijaan Yhdysvallat ei ole ratifioinut kattavaa vuoden 1996 ydinkoekieltosopimusta, joka kieltää kaikki ydinkokeet.