Hiilinielukeskustelun poliittisuus ärsyttää Metsähallituksen johtajaa – "Jos Suomessa ei hakata, hakataan siellä, missä metsätalous ei ole vastuullista"

Metsähallituksessa odotellaan jännityksellä, miten hiilinielukeskustelu näkyy hallituksen omistajapoliittisessa linjauksessa. Metsähallituksen kohdalla siitä päätetään piakkoin.

Varmaa on, että linjassa tapahtuu aiempaan verrattuna käännös. Sen suuruudesta todennäköisesti riidellään, kun muistetaan miten keskusta ja vihreät ottivat yhteen asiasta hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

Linjausta valmistelevat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sekä ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.). Asia lyödään lukkoon talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Muutoksen taustalla ovat Sanna Marinin (sdp) hallitusohjelman kirjaukset. Metsähallituksen tuloutuksessa tulee nyt ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Metsähallitukselle asetetaan myös hiilinielutavoite.

Linja on liki päinvastainen kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite pitää hakkuut korkealla tasolla. Metsähallitusta jopa patisteltiin parempaan pääoman tuottoon.

Metsähallitus laskee huolehtivansa hiilinieluvelvoitteesta

Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä sanoo, että Metsähallitus on huolehtinut vastuullisesti valtion metsien hiilinieluista. Talousmetsissä hakataan vajaat puolet kasvusta.

– Nykyisellä hakkuutasolla kertyy sekä hiilinielua että hiilivarastoa, Niemelä sanoo.

Hiilinielulla tarkoitetaan metsien kykyä poistaa aktiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä. Näin muodostuvasta hiilivarastosta hiili vapautuu esimerkiksi kun puu ja muu biomassa lahoaa tai sitä poltetaan.

Niemelää ärsyttää hiilinielukeskustelun poliittinen tarkoitushakuisuus.

– Se näkyy esimerkiksi somessa. Keskustelu rajataan Suomen rajojen sisälle silloin kun se palvelee omia tavoitteita. Kyse on kuitenkin globaalista ilmiöstä. Jos Suomessa ei hakata, hakataan siellä, missä metsätalous ei ole niin vastuullista.

Niemelä kiittelee hallituksen ilmastokokouksen päätöksiä. Hänestä keskustelun painopisteen siirtyminen hiilinieluista päästöjen vähentämiseen oli hyvä lisä. Myös hiilinielujen kasvattaminen metsien lannoituksen kautta on Niemelän mukaan oikea tie.

– Metsien hyvän hoidon ja lannoituksen vaikutukset tulevat näkymään metsien hiilinielussa vuoteen 2035 mennessä. Mutta tämä ei ole pikajuoksu vaan maratonlaji, jossa uusiutuva puuraaka-aine jalostuu fossiilisia korvaaviksi tuotteiksi.

Avohakkuiden kielto alentaa tuloutusta valtiolle

Toinen Metsähallituksen tulevaisuuteen vaikuttava asia on eduskuntaan edennyt kansalaisaloite lopettaa avohakkuut valtion metsissä.

Niemelä sanoo, että tässäkin asiassa Metsähallitus toimii niin kuin eduskunta päättää. Jos avohakkuista päätetään luopua, vaikutuksia kuitenkin tulee.

– Jos tarkoituksena on hankkia sama määrä puuta, se tarkoittaa, että hakkuita tehdään suuremmilla pinta-aloilla, joissa korjuutyö on kalliimpaa. Jatkuvaa kasvatusta harjoitetaan sopivilla kasvupaikoilla, kuten turvemailla, mikä on hiilensidonnankin kannalta järkevää.

Entisenkaltaisen tuloutuksen kanssa voi siis tulla vaikeuksia kahta kautta: hiilinielujen kasvattaminen voi vähentää hakkuita ja myytävän puun määrää, ja korjuutyö on aiempaa kalliimpaa jos avohakkuista luovutaan.

Valtion budjetin tulojen vähenemisen lisäksi hakkuiden aluetaloudelliset vaikutukset muuttuvat.

– Valtaosan Metsähallituksen puunkorjuusta tekevät urakoitsijat, Niemelä huomauttaa.