Paikallisuutiset

Horisontissa huolta, mutta myös mahdollisuuksia – korona varjostaa kuntien toimintaa myös 2021

Huoli koronapandemian jatkumisesta, kuntataloudesta, sotesta ja maakunnallisesta yhteistyöstä hallitsevat Kainuun johtavien kuntapäättäjien ajatuksia tulevasta vuodesta.

Korona jätti vahvan jäljen vuoteen 2020 ja määrittää pitkälti tulevaakin vuotta. Rokote antaa toki toivoa paluusta normiarkeen, mutta pilviä taivaanrannalla riittää. Esimerkiksi Kuhmo joutuu jo tammikuussa tarkastelemaan ensi vuoden talousarviotaan. Syynä budjetin avaamiseen on soten alijäämän myötä kasvava kuntien maksuosuus.

Paavo Oikarinen Ristijärvi (kesk.): "Tuleva vuosi on säästöpainotteinen. Turvataan kunnan olemassaolo".

Toisaalta korona-ajan kokemukset halutaan kunnissa kääntää myös vahvuudeksi. Etätyön lisääntymisen toivotaan tuovan lisää ihmisiä Kainuuseen.

Kainuun Sanomat pyysi kaupungin- ja kunnanhallituksen puheenjohtajilta arvioita tulevan vuoden näkymistä ja odotuksista. Juttu on laadittu sähköpostilla saatujen vastausten perusteella.

Teuvo Hatva Kajaani (kesk.): "Oletettavasti etätyö jää osalle vakiintuneeksi työskentelytavaksi ja siinä Kainuu kokonaisuutena on todennäköinen voittaja osa-aika-asujien ja väljyyttä hakevien muuttajien muodossa."

Investoinnit

Koronan varjossakin tulevaisuutta on rakennettava ja osa Kainuun kunnista investoi voimakkaasti.

– Antaa tulevaisuuden uskoa, työtä ja toimeentuloa, arvioi Pentti Moilanen Suomussalmen kunnan ensi vuoden yli 20 miljoonan euron investointeja.

Puolanka rakentaa liikuntahallin ja biokaasulaitoksen, Hyrynsalmi uuden päiväkodin ja Paltamo hirsirakenteisen kunnantalon.

Harri Peltola Puolanka (kesk.): "Vuonna 2021 kuntalaiset saavat hyvin toimivat lähipalvelut sekä yhä paremmiksi kehittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähipalveluina".

Sotkamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen luonnehtii kunnan lähivuosien investointiohjelmaa historian suurimmaksi.

– Mukana on kohteita jokaiselle kunnan vastuualueelle kulttuuriin, sivistykseen, perusinfraan ja terveyspalveluihin, sanoo Seppänen

Kajaani vetää rakentamisessa henkeä ja tyytyy investoinneissaan "tavanomaiseen" tasoon. Suurin peruskorjauskohde on Sissilinna.

Kuhmo remontoi Tuupalan yläkoulua ja kirjastoa.

– Kaavoitamme uusia teollisuustontteja yritysten tarpeisiin, koska entiset on rakennettu täyteen, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anneli Kinnunen .

Sakari Seppänen Sotkamo (kesk.): "Tuleva vuosi on strategiamme mukaisesti menestystarina tai ainakin sitä tavoittelemme."

Kainuun sote

Kainuun sotelle kuntapäättäjillä on selkeät terveiset niin talouden kuin palveluverkonkin osalta. Soten alijäämät synkistävät kuntataloutta, mutta palvelujen alueellinen kattavuus halutaan turvata. Kiitosta sote saa hyvästä koronatiedotuksesta ja -toimista.

– Soten ja kuntien tulee pystyä parempaan vuorovaikutukseen. Taloudellisesti kestävä, kuntien kantokykyä vastaava ja palvelujen kannalta alueellisesti mahdollisimmman tasapuolinen palveluverkko vaatii edelleen jatkuvaa kehittämistä, sanoo Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Kemppainen.

– Soten on panostettava perusterveydenhuoltoon ja lähipalveluiden toimivuuteen. Erikoissairaanhoidon menot ovat valtakunnan korkeimpia ja mikäli perusterveydenhuoltoa ei saada kuntoon, lasku vain nousee. Osaajien saaminen on avainasia soten toiminnassa, painottaa Anneli Kinnunen.

Tuula Korvajärvi Paltamo (kesk.): "Perusterveydenhuolto kunnissa ei toimi lääkärivajeen takia ja lisää siten erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lääkärien rekrytointiin terveyskeskuksiin täytyy erityisesti kiinnittää huomiota."

Pitkään valmisteltua sote-uudistusta Kainuussa odotetaan jo kuumeisesti.

– Uuden sotemallin mukainen rahoitusmalli palkitsee, jos sotealue pystyy alittamaan laskennalliset kustannukset jo valmisteluaikana. Se on varmasti epärealistinen oletus Kainuun soten osalta, joten alijäämät tulevat olemaan sekä kuntien että soten ongelmana uudessakin mallissa. Toivottavasti eduskunta pystyy käsittelemään ja saamaan uudet lait voimaan suunnitellussa aikataulussa, Kainuun kuntakenttä ei kestä enää lisää lykkäyksiä, pelkää Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva.

– Rakenteellisiin ongelmiin ja Kainuun väestömäärään nähden raskaaseen hallintorakenteeseen ei ole kuitenkaan löytynyt kehitystahtoa. Toivottavasti valtion soteuudistus tuo siihen ratkaisun, sanoo Sakari Seppänen.

Pentti Moilanen Suomussalmi (kesk.): "Toivottavasti soten rahoituspohja saadaan kuntoon, että pystytään turvaamaan palvelut pitkien matkojen Kainuussa."

Vaalit

Kevään 2021 kunnallisvaalit tuovat näkyviä muutoksia ainakin Kuhmon valtuustoon, jossa valtuutettujen määrä putoaa 35:stä 27:ään.

– Kuntavaalien äänestysaktiivisuuden nostaminen vaatii kunnan sekä kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen merkittävää parantamista. Poliittiseen toimintaan tulee saada uutta innostusta sekä rakentaviin ratkaisuihin tekijöitä uuden päättäjäsukupolven myötä, toteaa Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Kemppainen .

– Kuntavaaleissa ei niinkään puoluepolitiikka merkitse, vaan avoin keskusteluyhteys ihmisten välillä ja yhteisten asioiden hoito kuntalaisten parhaaksi, kirjoittaa Paltamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Korvajärvi .

Koronatilanne asettaa vaalityöhön omat haasteensa, sillä kokoontumisrajoitusten aikana jalkautuminen kansan keskuuteen ei ole mahdollista.

Vaalipäivä on 18.4. Ehdokasasettelu vahvistetaan kuukautta aiemmin.

Kainuun tulevaisuus

Koko maakunnan kehityksen kannalta päättäjien odotuksissa korostuu muun muassa kuntien välinen yhteistyö.

– Kainuun kannalta on merkitystä sillä, miten hyvin me itse pystymme asioitamme yhdessä hoitamaan, näkee Ristijärven kunnanhallitusta johtava Paavo Oikarinen. Hän on myös sotehallituksen puheenjohtaja.

– Keskeistä on pystymmekö tekemään riittävän rakentavaa yhteistyötä kuntien ja Kainuun soten kanssa, Pentti Moilanen.

Anneli Kinnunen Kuhmo (kesk.): "Kainuussa tarvitaan pito- ja vetovoimaa. Joka kunnassa ja kaupungissa on määrätynlaiset vahvuudet, niitä tulee tuoda esille".

Ratkaisuja kaipaa myös maakunnan työllisyystilanne – työttömyyden rinnalla koettelemuksena on yhä paheneva työvoimapula.

Puolangan pormestari Harri Peltola nostaa esiin myös uuden yritystoiminnan, muun muassa KaiCell-hankkeen toteutumisen.

Esa Kemppainen Hyrynsalmi (kesk.): "Esimerkiksi elinvoimapalvelujen tuottamiseen tarvittaisiin koko maakunnan mittakaavassa uudentyyppistä kustannustehokkaampaa kuntaläheistä toimintamallia".