Kotimaa

Hovioikeus käsittelee rundalaispastorin armahdushakemusta – Kansanmurhaan osallistuminen toi historian ensimmäisen joukkotuhontatuomion Suomessa

Helsingin hovioikeus käsittelee tänään torstaina ruandalaisen elinkautisvangin Francois Bazaramban vapauttamispyyntöä. Bazaramba on suorittanut kansanmurhatuomiotaan lähes 14 vuotta vankilassa Suomessa.

Helsinki

Ruandan kansanmurhasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu pastori Francois Bazaramban , 70, on hakenut jälleen armahdusta Helsingin hovioikeudelta. Hovioikeus käsittelee armahdushakemusta tänään torstaina.

Bazaramba osallistuu käsittelyyn videoyhteyden välityksellä vankilasta. Käsittely on salainen.

Suomeen Bazaramba muutti vuonna 2003. Hänet otettiin kiinni huhtikuussa 2007 ja hän on ollut siitä saakka vangittuna, yhteensä vajaat 14 vuotta.

Tutkimukset Bazaramban syyllisyyden selvittämiseksi kestivät useita vuosia. Suomi kieltäytyi tuolloin luovuttamasta Bazarambaa Ruandaan tuomittavaksi.

Porvoon käräjäoikeus katsoi kesällä 2010 Bazaramban syylliseksi joukkotuhontaan Ruandan sisällissodassa vuonna 1994 ja Helsingin hovioikeus vahvisti tuomion keväällä 2012. Hän haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta ei saanut sitä.

Joukkotuhonta tarkoittaa arkikielellä kansanmurhaa. Se kuuluu Suomen rikoslaissa ryhmään sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan.

Helsingin hovioikeus katsoi tuomiossaan, että Bazaramban tarkoituksena oli osallistua tutsien hävittämiseen Ruandasta joko kokonaan tai osittain.

Elinkautisvanki voi hakea armahdusta Helsingin hovioikeudelta, kun hän on suorittanut tuomiostaan 12 vuotta.

Bazaramba haki vapauttamistaan kaksi vuotta sitten, mutta Helsingin hovioikeus hylkäsi hakemuksen tammikuussa 2019.

Bazaramba on ensimmäinen koskaan Suomessa joukkotuhonnasta tuomittu henkilö. Kyseinen rikosnimike tuli rikoslakiin vuonna 1974.

Helsingin hovioikeuden vuonna 2012 antaman tuomion mukaan Bazaramba käski Ruandassa hutuja tappamaan tutseja ja polttamaan näiden koteja. Lisäksi Bazaramba tappoi omin käsin useita tutseja.

Ruandan alkuperäisväestö jakautuu kahteen pääryhmään, hutuihin ja tutseihin. Etnisesti ryhmät eivät eroa toisistaan, mutta hutut ovat olleet perinteisesti maanviljelijöitä ja tutsit karjankasvattajia.

Raakalaismaiset veriteot liittyvät vuoden 1994 tapahtumiin Ruandassa, kun hutut pyrkivät eroon yläluokkaisina sortajinaan pitämistään tutseista. Tuolloin äärihutujen ryhmät murhasivat reilun kolmen kuukauden aikana 800 000 tutsia ja maltillista hutua.

Ruandan sisällissota on yksi raakalaismaisimpia ja pahimpia verilöylyjä maailman historiassa.

Niin kutsuttu Ruanda-oikeudenkäynti oli yksi kalleimmista Suomessa koskaan järjestetyistä oikeudenkäynneistä. Se ja ruandalaismiehen rankaiseminen ovat maksaneet Suomelle vähintään 5,5 miljoonaa euroa.

Tätäkin kalliimpi on ex-huumepoliisi Jari Aarnioon kytkeytyvä vyyhti, joka hinta on vähintään kaksinkertainen Ruanda-juttuun verrattuna.

Muita kalliita oikeudenkäyntejä Suomessa ovat olleet Bodom-järven surmat, Ulvilan henkirikos, Jippii-yhtiön talousrikosepäilyjä koskenut oikeudenkäynti ja Wincapitan pyramidihuijaus.