Huh huh: Valiokunnassa pähkäillään jo kevään pahinta skenaariota, jossa koronavirus leviää, kausi-influenssa jyllää ja hoitohenkilökunta lakkoilee

Koko torstaipäivä on täynnä koronaa myös poliitikoille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli aamupäivän aikana kahta sosiaali- ja terveysministerön ja yhtä Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen edustajaa koronasta.

Valiokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo, hänelle vahvistui se, että Suomessa on valmistauduttu tilanteeseen hyvin.

– Alueet, sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat valmistautuneet. Tämä oli meille rauhoittava viesti.

Vehviläisen mukaan asiantuntijoiden yhteenvedossa tuli esille, ettei kenelläkään meistä ole kauhean suuri riski sairastua, kun puhutaan tavallisista kansalaisista.

Nipussa monta uhkaa

Rauhoittelun jälkeen seuraa aika iso mutta -sana.

– Meillä ei ole vielä iskenyt kausi-influenssa huippuunsa. Kokouksessa tuli esille skenaario, jossa Suomessa on samaan aikaan kausi-influenssa pahimmillaan, lisääntyneet korona-tapaukset sekä hoitohenkilökunnan mahdollinen lakko. Tämä olisi se pahin skenaario lähiajoille.

Vehviläinen muistuttaa, että kausi-influenssa voi viedä satoja, jopa enemmän etenkin, jos taustalla on perussairaus.

Pelkoa hälventämään

Vehviläinen korostaa kuitenkin, että asiantuntijoilta saatu viesti oli maltillinen.

– On totta, että korona puhuttaa. Moni miettii, voiko lapsi lähteä vaihto-oppilaaksi, tai miten käy perheen lomareissun. On tärkeää, että meillä on asiasta paljon viestintää, jotta ihmiset saavat oikean käsityksen. Näin hälvennämme pelkoja.

Vehviläinen jatkaa, että viranomaisilla on ollut varautumissuunnitelmat jo marras-joulukuusta lähtien, jolloin ensimmäiset tiedot saatiin viruksesta.

– THL:ssä ja ministeriössä tilannetta on katsottu tarkasti ja seurantaa on tiivistetty.

Suomella on pandemian varautumissuunnitelma vuodelta 2012.

– Tätä asiakirjaa voidaan päivittää.

Vehviläinen muistuttaa, ettei Suomessa ole tarvinnut vielä tehdä isoja linjauksia, koska maassamme on tähän mennessä todettu vasta kaksi tapausta.

Suojaimia ei jaeta

Vehviläisen mukaan valiokunnassa ei tehty suosituksia, mutta yleisiä suositeltavia varotoimia kannattaa noudattaa.

– Pitää pestä käsiään. Hengityssuojaimia ei kansalaisille jaeta, eikä niitä tarvitse ostaa.

Varautumiseen kuuluu, että hoitohenkilöstöllä on riittävästi suojautumisvarusteita. – Kuulimme, että näitä riittää.

Hiljaista tiedottamista

Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) oli samaa mieltä Vehviläisen kanssa siitä, että ministeriö ja THL ovat toimineet ja varautuneet, mutta taustalla.

– Asiantuntijat itsekin totesivat, että tiedottaminen on ollut hiljaista. Oli pohdintaa, olisiko pitänyt tiedottaa jo enemmän, Juvonen kertoo.

Hän jatkaa, että tiedottaminen on tärkeää ja se on tehtävä ajoissa, koska välttämättä tieto ei saavuta kaikkia yhdellä kertaa.

– Minulle vahvistui asiantuntijoiden kuulemisessa se, että me emme tiedä, mitä on tulossa. Meillä on toki valmistauduttu koronavirukseen. Tarvikkeita, lääkevarastoja ja huoltovarmuutta löytyy. Tässä suhteessa Suomi on paremmassa asemassa kuin ehkä joku muu maa.

Epätietoisuutta määristä

Juvonen muotoileekin, että tausta on kunnossa, mutta me emme tiedä, kuinka moni sairastuu, ja millainen korona-aalto on tulossa.

– Jos aalto leviää, niin meillä on vääjäämättä edessä hoidon priorisointia. Hengityskoneita eikä tehohoitopaikkoja riitä kaikille. Kaikki eivät toki niitä tarvitse.

Juvonenkin korostaa ennalta ehkäisyn tärkeyttä.

Hoiva-alan ammattilaisena hän muistuttaa, että heti jos oireilee, pitää soittaa terveydenhoidon yksikköön. Soitto ensin on parempi vaihtoehto kuin että menisi pärskimään terveysaseman aulaan.

Älä kättele

Edelleen käsien pesu ja aivastus omaa kainaloa kohden ovat tärkeitä keinoja.

– Ja käsidesiä, jos sellaista on saatavilla. Oma ohjeeni on myös, että älä kättele.

Juvonen korostaa normaalia arkivarovaisuutta.

Pikatestejä ei ole

– Pikatestejä ei valitettavasti koronaviruksen toteamiseen ole. Testejä onneksi voidaan tehdä. Niiden toteamisaika on viisi tuntia, mutta varma tulos vaatii vuorokauden.

Pikarokotteestakaan ei ole apua.

– Rokotteen kehittäminen vie 1-1,5 vuotta.

Juvonen tähdentää, että yritykset ovat tehneet hyvin omia suunnitelmiaan antamalla matkustuskieltoja. Se on hyvää varautumista ja riskienhallintaa.

Pitkä toivelista

Kansanedustaja teki jo tammikuussa aiheesta kirjallisen kysymyksen.

– Sain vastaukseksi kommentteja, ettei tällä asialla pidä politikoida, tai lietsoa pelkoa. Siitä ei ole kyse. Tietoa on annettava ja jaettava.

Juvosella on toivelista hallitukselle, joka kertoo myös torstaina koronaviruksesta.

– Toivon saavani viestiä siitä, miten Suomi on ylipäätään varautunut terveydenhoitoalan lisäksi. Haluan kuulla ulkoministeriöstä, tuleeko matkustussuosituksia tai -kieltoja, miten toimintaan rajoilla ja lentokentillä?

Juvonen jatkaa, että hallituksen pitäisi antaa selkeä kokonaispaketti tilanteesta.

– Miten esimerkiksi toimitaan, jos joku lentokoneessa saa oireita ja sairastuu, hän kysyy.

– Kun kansa saa tarpeeksi oikeaa tietoa, niin pelkojen määrä vähenee.