Kotimaa

Ikä ja taustasairaudet moninkertaistavat koronatartunnan saaneen riskin joutua sairaalahoitoon tai kuolla – hoidon tarve koholla myös perusterveillä nuorilla

Syksyllä koronatartunnan saaneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä sairastuneet. Miehet ovat joutuneet tehohoitoon ja kuolleet naisia useammin. Suomessa positiivisten testien osuus on hieman laskenut, mutta maa on edelleen epidemian kiihtymisvaiheessa.

Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät huomattavasti koronatartunnan saaneen riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys.

Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

– Ikä nostaa tartunnan saaneiden kuolleisuutta myös ilman taustasairautta, joka nostaa riskiä entisestään, kertoi tutkimusprofessori Markku Peltonen THL:n koronainfossa tiistaina.

Taustasairaudet nostavat sairaalahoidon ja kuolleisuuden riskin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

THL:n 8. touokuuta julkaiseman artikkelin mukaan Suomen silloisista 255:stä koronavirukseen kuolleesta peräti 96 prosentilla oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Artikkelissa ei puhuta koronaviruskuolemista, vaan koronavirukseen liittyvistä kuolemista.

Sairaalahoidon tarve koholla myös perusterveillä

Vielä alle 50-vuotiailla kuolleisuus on vähäistä sekä koronatartunnan saaneilla että koko väestöllä keskimäärin, eivätkä taustasairaudet lisänneet merkittävästi riskiä kuolla tautiin verrattuna koko väestöön.

Yli 50-vuotiailla taustasairaudet kuitenkin lisäsivät tartunnan saaneiden kuoleman riskiä. Korkea ikä lisäsi selvästi koronaan sairastuneiden riskiä kuolla myös niillä, joilla ei ollut taustasairauksia.

Peltosen mukaan varsinkin 65-vuotiaasta eteenpäin kuolleisuus kasvaa jyrkästi iän myötä.

– Perusterveillä on myös varsin koholla sairaalahoidon tarve varsin nuorista lähtien, Peltonen kertoi.

Kaikkiaan kuolleisuus 30 päivän kuluessa positiivisesta testistä oli 70–74-vuotiailla lähes 10 prosenttia ja 75–79-vuotiailla jo yli 25 prosenttia.

Suomi kiihtymisvaiheessa, pandemia edelleen vauhdissa maailmalla

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että riskiryhmien ja ikääntyneiden suojelu on merkittävin toimenpide, jolla voidaan torjua covid-19-tautiin liittyvää kuolleisuutta. Tämän takia esimerkiksi hoivalaitosten vierailujen olosuhteet pitää myös talvella turvata niin, että tartuntariski on mahdollisimman pieni.

Puumalainen kertoi, että positiivisten koronatestinäytteiden osuus on kääntynyt laskuun. SIlti koko Suomen tasolla ollaan edelleen epidemian kiihtymisvaiheessa.

THL:n mukaan Suomessa on todettu tiistaina 425 uutta koronatapausta. Tiistain tartuntaluvut ovat tyypillisesti korkeita, koska silloin ilmoitetaan edellisen viikon ja viikonlopun testien tuloksia. Vielä infotilaisuudessa Puumalainen ilmoitti uusien koronatapausten määräksi 294.

Puumalaisen mukaan suuri tapausmäärä kertoo siitä, että testauskapasiteetti on riittävä ja tunnistamattomia tapauksia ei todennäköisesti juuri ole.

THL:n johtaja Mika Salminen sanoi, että koronapandemia on edelleen täydessä vauhdissa maailmalla, vaikka tilanne vaihtelee maittain. Hän arvioi, että tilanne tukee jatkumaan ainakin kuukausia eteenpäin.

Suomessa syksyn kuolleisuus murto-osa keväästä

Suomessa koronavirukseen on kuollut maanantaihin mennessä 351 ihmistä.

Jos toisen tautiaallon katsotaan alkaneen heinäkuusta, koronavirukseen on tilastojen mukaan kuollut sen aikana 25 ihmistä.

Kesäkuun loppuun asti kuolleita oli 326. Syksyn kuolleisuus on siis tapausmääriin nähden murto-osa keväästä.

Ennen heinäkuuta kuolleisuus todettuihin tapauksiin verrattuna oli Suomessa 4,5 prosenttia, heinäkuun alun jälkeen toistaiseksi noin 0,4 prosenttia.

Koko EU-alueella oli keväällä huomattavasti enemmän kuolemantapauksia kuin syksyllä on ollut, kertoi THL:n johtaja Mika Salminen. Kuolemantapaukset suhteessa todettuihin tautitapauksiin ovat laskeneet huomattavasti.

Yksi syy korkeampiin kuolleisuuslukuihin kevään tilastoissa on Salmisen mukaan se, että kapasiteettisyistä pystyttiin testaamaan vain vakavimmat tapaukset. Nyt useimmissa maissa voidaan testata enemmän, eli myös lievempiä tapauksia löydetään.

Salminen uskoo, että kuolleisuuslukujen laskun taustalla on myös se, että riskiryhmiä on opittu suojaamaan ja hoito on kehittynyt, vaikka täsmälääkettä tautiin ei ole.

Miehet kuolevat ja joutuvat hoitoon naisia useammin

Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä. Keväällä positiivisen tuloksen saaneiden keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta.

Tämä johtuu osittain siitä, että keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin harvemmille kuin nyt.

Tartunnan saaneet ovat olleet keskimäärin nuorempia kuin koko väestö, mutta heillä on hieman enemmän taustasairauksia kuin väestöllä keskimäärin.

Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista yhdeksän prosenttia on ollut yli 70-vuotiaita, kun koko aikuisväestössä heitä on 20 prosenttia.

Vaikka tartunnan saaneissa on lähes saman verran miehiä ja naisia, miehet joutuvat teho-osastolle tai kuolevat tautiin naisia useammin. Tarkastelluista taustasairauksista yleisimmät ovat diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja verenpainetauti.

Peltosen mukaan THL:n aineistosta ei löytynyt miesten isommalle osuudelle yksittäistä syytä. Hän huomautti, että esimerkiksi lihavuus tai tupakointi eivät näy aineistossa.

THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla.