Kotimaa

Jyrsijämyrkky alfakloraloosi saatetaan kieltää vielä tänä vuonna – Tukes: On selvää, että kuluttajakäyttö ei ole turvallista

Aine aiheuttaa myrkytyksiä erityisesti kissoille ja toisinaan myös koirille. Vaarassa voivat olla lisäksi luonnonvaraiset pöllöt, ketut ja näätäeläimet. Velvoitetta myrkyn käytön ilmoittamisesta noudatetaan huonosti.

Alfakloraloosi-jyrsijämyrkyn myynti kuluttajille saatetaan kieltää Suomessakin vielä tänä vuonna. Aine aiheuttaa myrkytyksiä paitsi jyrsijöille, niin erityisesti niitä syöville kissoille.

– On selvää, että havaittujen myrkytystapausten perusteella alfakloraloosin kuluttajakäyttö ei ole turvallista, sanoo Tukesin ylitarkastaja Sanna Koivisto Lännen Medialle.

Aflakloraloosia sisältävien jyrsijämyrkkyjen myynti kasvoi selvästi vuonna 2018, ja Ruokavirasto kertoi ensimmäisestä varmistetusta myrkytystapauksesta maaliskuussa 2019.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Koirien myrkytystapaukset yksittäisiä

Kissat ovat herkempiä alfakloraloosille kuin koirat. Valtaosa Tukesille tulleista myrkytysilmoituksista koskeekin kissoja, kun taas koirien kohdalla tapaukset ovat yksittäisiä.

Vuonna 2019 Tukes sai 73 ilmoitusta. Eläinlääkäreille tehdyssä kyselyssä ilmeni lisäksi 96 tapausta, mutta mukana oli todennäköisesti myös aiempien vuosien tapauksia sekä päällekkäisyyksiä muiden ilmoitusten kanssa.

– Tänä vuonna meille on ilmoitettu 32 myrkytystapausta ja marraskuussa avattuun kyselylomakkeeseen on tehty 41 ilmoitusta kissan tai koiran myrkytyksestä, Koivisto luettelee.

Näissäkin on todennäköisesti päällekkäisyyksiä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tapausten määrä näyttää siis kuitenkin vähenevän. Koiviston mukaan se saattaa johtua esimerkiksi myrkyn haittoihin liittyvän tietoisuuden kasvusta ja käytön vähenemisestä. Tieto valmisteiden myyntimääristä ei kuitenkaan ole julkista.

Toisaalta lukuihin tulee suhtautua varauksella myös tilastojen ulkopuolelle jäävien tapausten vuoksi.

– Emme tiedä, miten paljon tapauksia jää raportoimatta ja onko raportoimattomien tapausten osuus ollut sama vuosina 2019 ja 2020.

Jopa tuhansien eurojen lääkärilaskuja

Alfakloraloosi on keskushermostoa lamauttava myrkky.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Se aiheuttaa nopeasti eteneviä hermosto-oireita, kuten tasapainohäiriöitä tai kouristelua. Myös liikkuminen voi vaikeutua huomattavasti.

– Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Vakavissa tapauksissa eläin voi vaipua koomaan, totesi Ruokaviraston erikoistutkija Outi Simola tiedotteessa vuonna 2019.

Vastamyrkkyä alfakloraloosille ei ole. Siksi eläinlääkärit voivat hoitaa vain lemmikkien oireita.

Suurin osa myrkytyksen saaneista ja hoitoon päässeistä lemmikeistä selviää, mutta alfakloraloosi voi aiheuttaa myös kuoleman tai niin vaikean myrkytyksen, että eläin päädytään lopettamaan.

Lemmikin kokeman kärsimyksen lisäksi kyse on satoihin tai jopa tuhansiin euroihin nousevasta eläinlääkärilaskusta.

– Hoidon kustannukset ovat jääneet eläinten omistajien maksettavaksi, Koivisto toteaa.

Tiedossa vain myrkytyksen saanut pöllö

Aine päätyy kissan elimistöön yleensä silloin, kun se on syönyt juuri myrkkysyötillä käyneen jyrsijän. Vaikka myrkky pitää asettaa syöttilaatikkoon, saattavat koirat päästä käsiksi esimerkiksi kotona säilytettävään myrkkyyn.

Toisinaan valmisteita saatetaan levittää ulos myös ohjeiden vastaisesti.

Alfakloraloosi on todennäköisesti vaarallista jyrsijöiden ohella muille luonnonvaraisille eläimille, kuten jyrsijöitä saalistaville pöllöille ja ketuille sekä kärpille ja muille näätäeläimille. Siilit, oravat tai varpuslinnut pääsevät mahdollisesti myös syöttilaatikkoon.

Tukesin tiedossa on kuitenkin vain yksi luonnonvaraisen eläimen alfakloraloosimyrkytys. Koivisto korostaa, ettei tästä voi tehdä johtopäätöstä aineen haitattomuudesta.

– Alfakloraloosin vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin ei ole tutkittu, hän huomauttaa.

Tiedossa oleva tapaus koski lintujen ruokintapaikalla hiirtä syönyttä varpuspöllöä. Se oli syönyt hiirtä lintujen ruokintapaikalla, jossa oli käytetty alfakloraloosia. Pöllö selvisi myrkytyksestä.

Muun muassa Britanniassa on havaittu, että alfakloraloosia käytetään laittomasti varsinkin petolintujen tappamiseen.

Myrkytystapauksissa käytöstä ei ilmoitettu

Kemikaalilain mukaan jyrsijämyrkkyjen käytössä on noudatettava valmisteiden käyttöohjeita.

Kuluttajat saavat käyttää alfakloraloosia vain jyrsijöiden tappamiseen ja vain sisätiloissa. Miten hyvin määräystä todellisuudessa noudatetaan, on kysymysmerkki.

Myrkyn käytöstä on lisäksi ilmoitettava naapureille, jotta nämä voivat huomioida riskit lemmikeilleen. Ilmoittamisen tapaa ei kuitenkaan ole määritelty eikä asiaa valvota.

– Käsityksemme mukaan tätä määräystä noudatetaan huonosti, Sanna Koivisto sanoo.

Yhdessäkään Tukesille ilmoitetussa myrkytystapauksessa naapurit eivät olleet ilmoittaneet alfakloraloosin käytöstä lähitalojen kissan- ja koiranomistajille.

Päätös mahdollisesta kiellosta tänä vuonna

Haittojen vuoksi alfakloraloosin kuluttajamyynti on kielletty jo Norjassa ja EU-maista Ruotsissa. Muualla EU-alueella myynti on sallittua, mutta asiasta väännetään parhaillaan kättä koko unionin tasolla.

Komissio tulee ottamaan kantaa siihen, tulisiko alfakloraloosivalmisteiden myynti rajata vain ammattikäyttöön. Euroopan kemikaalivirasto antaa asiasta lausuntonsa, ja päätös on odotettavissa vuoden lopulla.

Suomi tekee asiassa kansallisen linjauksen vielä tänä vuonna, ja Tukesin vaaka vaikuttaa kallistuvan kuluttajamyynnin kieltämisen suuntaan.

Tukes tiukensi alfakloraloosivalmisteiden lupaehtoja viime keväänä. Tuolloin se varoitti, että ehtoja tiukennetaan edelleen, elleivät myrkytystapaukset vähene.

Koivisto muistuttaa, että muillakin jyrsijämyrkyillä on riskinsä.

– Täysin turvallisia valmisteita ei ole. Siksi Tukes suosittelee käyttämään hiirien torjuntaan ensisijaisesti mekaanisia loukkuja.

Tästä on kyse

Alfakloraloosi

Alfakloraloosi on jyrsijämyrkyissä käytetty tehoaine.

Keskushermostoa lamaannuttavaa ainetta on käytetty aiemmin koe-eläinten nukutusaineena.

Alfakloraloosi ei tehoa rottiin.

Suomessa alfakloraloosivalmisteita on ollut myynnissä vuodesta 2015 alkaen.

Tukesin biosidirekisterissä on yli 20 alfakloraloosia sisältävää jyrsijämyrkkyvalmistetta.

Valmisteita myydään useilla eri kauppanimillä.

Alfakloraloosista on mainittava niiden tuoteselosteessa.

Muut kuluttajamyyntiin sallitut jyrsijämyrkyt sisältävät niin sanottuja antikoagulantteja.

Ne estävät veren hyytymistä. Myrkkyä syönyt jyrsijä kuolee päivien tai viikon kuluessa sisäiseen verenvuotoon.

Jyrsijämyrkyt hyväksyy Suomessa Tukes.

Alfakloraloosi päätyy kissojen elimistöön yleensä myrkkyä syöneen jyrsijän mukana. Myrkytystapauksia tulee vuodessa tietoon vähintään kymmeniä, mutta raportoimatta jääneiden tapausten määrää ei tiedetä.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä