Kaikki eivät saa hoitoa, jos korona karkaa käsistä – etenkin ikäihmisten on syytä suojautua, sillä ääritilanteessa hoitoon pääsevät ensin ne, joilla on parhaat mahdollisuudet selvitä toimintakykyiseksi

– Me on varauduttu siihen, että vaikka puolet kainuulaisista sairastuisi, niin heidät pystytään hoitamaan, jos saadaan pidettyä sairastumiskäyrä tarpeeksi latteana. Se edellyttää, että ihmiset eivät sairastu yhtä aikaa. Sen takia rajoitustoimet ovat tässä vaiheessa hirveän tärkeitä, Kainuun soten vs. terveysjohtaja Kristiina Kananen kannustaa noudattamaan koronapoikkeustilan rajoituksia.

Rajoitusten noudattamisessa on vielä parantamisen varaa. Petrattavaa on myös 70 vuotta täyttäneiden kainuulaisten joukossa, vaikka rajoituksilla pyritään suojaamaan erityisesti heitä.

Viime vuoden lopun tilanteen mukaan kainuulaisista lähes 14 300 on täyttänyt 70 vuotta, mikä merkitsee viidennestä koko väestöstä.

– Varmaan osa on ottanut hyvinkin vakavasti eivätkä uskalla liikkua kotoa mihinkään. Varmaan osa ei ole ottanut kovinkaan vakavasti, vaan on ajatellut, että mikä siinä, jos sairastuu, Kananen kiteyttää käsityksensä ikääntyneiden riskiryhmän vaihtelevasta käytöksestä koronan edessä.

Kannustimena voi pohtia uhkakuvaa, jossa epidemia riehuu väestössä valtoimenaan ja sairastumiskäyrä kipuaa sellaiseen piikkiin, että sairaanhoidon kapasiteetti ei enää riitä. Se merkitsee hoidon ja hoidettavien priorisointia.

– Silloin joudutaan miettimään, kuka hoidetaan ja ketä ei hoideta. Me ei haluta tilannetta, jossa joudutaan kapasiteetin vähyyden vuoksi priorisoimaan.

Kaikkein kauheimmassa tilanteessa sotella on käsissään potilaita, jotka se voisi hoitaa, mutta joita se ei kuitenkaan kykene hoitamaan, koska heitä on liikaa.

– Italiassa taitaa olla tällä hetkellä niin, että siellä joudutaan rajaamaan hoidon ulkopuolelle myös niitä, jotka normaalioloissa saisivat hoitoa. Tätä me halutaan välttää viimeiseen asti.

Tehohoitoon tehdään normaalistikin valintaa sen perusteella, mitkä mahdollisuudet potilaalla on selvitä takaisin toimintakykyiseksi. Raskaaseen tehohoitoon ryhdytään, jos toipumista pidetään mahdollisena.

Kapasiteetin loppuessa valinta kuitenkin tiukkenee.

– Ne, joilla on parhaat mahdollisuudet toipua, pääsevät sitten ensin, Kananen kiteyttää.

Iällä, sairauksilla tai sosiaalisella asemalla ei ole priorisoinnissa sinällään merkitystä, mutta erityisesti ikääntyneiden joukossa on niitä, joiden toiminta- ja toipumiskyky on heikentynyt selkeästi niin iän kuin sairauksien vuoksi.

Sekin on selvää, että erityisesti ikääntyneiden riskiryhmässä on niin heikosti toiminta- ja toipumiskykyisiä, että he eivät selviä koronaviruksesta tehohoidollakaan.

– Meillä on osa väestöstä sellaisia, että jos he saavat infektion, he eivät selviä siitä. Esimerkiksi vanhuksien hoivakodeissa on sen takia erittäin tiukat karanteenit. Jos epidemia tulee sinne, niin silloin käy huonosti.

Samalla Kananen muistuttaa siitä, että koronarajoitusten keskelläkin on syytä ylläpitää kuntoa

– Pientä ulkoilua omissa oloissa, kotona vaikka pihaa hoitamalla tai jumppaamalla. Jos ei tee kotona mitään, sekään ei ole pitemmän päälle hyvä.

Kainuulaisista yli 8 800 on 70–79-vuotiaita. 80–89-vuotiaita on reilusti yli 4 500 ja 90 vuotta täyttäneitä hieman yli 900.