Kainuulainen koronatutkimus selvittää taudin leviämistä ja vasta-aineiden muodostumista paikallisesti – Korkea ikä voi heikentää vasta-ainesuojaa

Miten koronavirus käyttäytyy Kainuussa? Miten viruksen aiheuttama sairaus leviää harvaan asutulla alueella ja millaista hoitoa sairastuneet tarvitsevat? Tarvitseeko ikääntynyt väestö keskimääräistä enemmän tehohoitoa?

Tällaisia kysymyksiä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari pohti viime keväänä. Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) valtakunnalliset mallinnukset toki palvelivat, mutta eivät suoraan kertoneet, miten juuri Kainuun sotessa kannattaisi varautua. Alueellisesti erityistä on myös se, että maakunnan väestöstä jopa kuutisen prosenttia on töissä Kainuun sotella.

"Kun väestö alkaa sairastaa, soten henkilöstö ei todellakaan ole suojassa, ja oman henkilökunnan sairastavuudessa on tiettyjä lainalaisuuksia. Tutkittua tietoa voisimme käyttää niin, että emme toimisi vain reaktiivisesti, vaan meillä olisi selvä käsitys tyyppitrendistä: amplitudi ja ajankohta vain vaihtelevat vuosittain", Koukkari kuvailee ja arvioi, että alueellinen mallinnus auttaisi myös muiden virusten aiheuttamien sairauksiin, kuten kausi-influenssaan, varautumisessa.

Kun Koukkari ruoti kysymyksiään ääneen, hänet ohjattiin kajaanilaisen data-analyytikon Kyösti Karttusen puheille. Karttunen osaa tehdä mallinnuksia, ja tutkimusosaamista puolestaan tarjoaa Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö Petäisenniskassa.

Suunnitelma yhteisestä koronatutkimuksesta syntyi nopeasti.

Kainuussa toteutetaan nyt koronatutkimusta, jonka yhtenä tarkoituksena on selvittää koronaviruksen aiheuttaman covid-19 -taudin leviämistä Kainuussa. Tutkimuksen projektipäällikkönä toimii filosofian tohtori, biokemisti Elina Jokinen, data-analyytikkona Karttunen ja lääketieteellisenä vastaavana Koukkari. Mallinnuksen lisäksi tutkimus selvittää, kuinka yleistä vasta-aineiden muodostuminen on covid-19 -taudin sairastaneilla kainuulaisilla potilailla, ja eroavatko vasteet eri potilasryhmillä, kuten vanhuksilla ja työikäisillä.

Kun elimistö puolustautuu taudinaiheuttajaa, kuten bakteeria tai virusta vastaan, se alkaa tavallisesti tuottaa vasta-aineita. Nämä vasta-aineet jäävät ikään kuin muistiksi ja tunnistavat tunkeilijan, mikäli se pyrkii elimistöön uudelleen. Siksi vasta-aineiden muodostuminen voi merkitä pitkäkestoista suojaa tautia vastaan. Sairastamisen lisäksi vasta-aineisiin perustuvan suojan voi saada rokotteen avulla. Suojan saanut henkilö ei todennäköisesti myöskään levitä sairautta. Tai näin on ainakin tavallisesti, koronaviruksen käyttäytymisestä ja viruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneiden suojasta ei vielä ole riittävästi luotettavaa tutkimustietoa.

Koukkarin mukaan tutkimuksen oletuksena on, että seniori muodostaa vasta-aineita nuorta henkilöä heikommin. Ilmiö on tuttu muun muassa kausi-influenssoista, joissa sairaalahoitoon voi päätyä sopivan rokotteen saaneita vanhuksia.

Onko siis mahdollista, ettei koronarokote välttämättä auta vanhuksia?

"On. Tiedämme, että ikä on yksi keskeinen selittäjä huonolle rokotevasteelle", Koukkari sanoo.

Elina Jokinen kiittelee kainuulaisten tutkimusmyönteisyyttä. Kuva: Tiina Suutari

Kainuulaisten onneksi, mutta tutkimuksen epäonneksi covid-19 -potilaita on ollut maakunnassa vähän. Laboratoriotutkimuksessa tartuntoja on todettu noin 70 kainuulaisella. Siksi tutkimusnäytteiden määrä on tällä hetkellä melko pieni, vaikka Jokisen mukaan potilaista lähes jokainen on suostunut tutkimukseen.

"Kainuulaiset ovat suhtautuneet tähän hyvin myönteisesti", Jokinen kiittelee.

Koukkari korostaa jokaisen tutkimusnäytteen tärkeyttä ja muistuttaa tutkittavia käymään mahdollisesti unohtuneessa näytteenotossa.

Koska tutkimuksessa selvitetään myös suojan pysyvyyttä, tutkittavat antavat veri- ja sylkinäytteet noin parin kuukauden ja toisen kerran vuoden kuluttua tartunnan toteamisesta. Näytteistä määritetään vasta-ainepitoisuudet koronavirukselle.

Tavallisesti elimistön vasta-aineet määritetään verinäytteistä. Sylki olisi kuitenkin verta paljon helpompi näytemateriaali, ja siksi tutkimus pyrkii selvittämään myös syljen hyödynnettävyyttä.

"Sylki on alikäytetty näytemateriaali", Jokinen toteaa ja kertoo, että mikäli tutkimus saa lisärahoitusta, tarkoituksena on selvittää, onko syljessä mitattavia vasta-ainepitoisuuksia, ja ovatko pitoisuudet yhteneviä verinäytteistä saatujen tuloksien kanssa.

Mittaustekniikan yksikölle sylki on ennestään tuttu näytemateriaali. Kajaanissa on aiemmin kehitetty menetelmiä esimerkiksi insuliinin ja stressistä kertovan kortisolin mittaamiseksi sylkinäytteistä. Jokinen kertoo, että vaikka sylkeen perustuvia kaupallisia vasta-ainetestejä ei vielä ole, on tieteellinen tutkimus näytemateriaalin ympärillä aktiivista.

Koronaan liittyy edelleen paljon epävarmuuksia. Virus on yhä melko tuntematon, ja olennaiset kysymykset suojan kehittymisestä ja sen pysyvyydestä ovat avoinna.

Koukkari arvioi, että jos lähiajan korona-aallot jäävät Kainuussa laimeiksi, saattaa paikallisen tutkimuksen otoskoko jäädä liian pieneksi tilastollisesti luotettavan tuloksen tai mallinnuksen saavuttamiseksi. Tulokset voivat silti olla merkittäviä esimerkiksi näytemateriaalin osalta.

"Olisihan se aika verratonta, jos nopealla sylkitestillä voisi ilman pistämistä tarkistaa, onko henkilö sairastanut, tai parhaassa tapauksessa saanut rokotteelle vasteen", Koukkari sanoo.

Vaikka tutkimuksesta on jo saatu ensimmäisiä, alustavia tuloksia, Jokinen pitää ne itsellään. Hän muistuttaa, että näytteitä kerätään edelleen ja analysointi on kesken. Jos Kainuun koronatutkimus saa lisärahoitusta, se jatkuu vähintään ensi vuoteen.