Kallis, kaunis hymy

Anna Ruohonen

68-vuotias rouva meni hammaslääkäriin. Elämä oli vienyt häneltä takahampaat, ja etuhampaat olivat alkaneet liikkua. Rouvalla oli iensairaus, minkä lisäksi hänen suustaan löytyi purennallisia ja esteettisiä ongelmia.

Ensin hoidettiin ikenet, sillä suun yleiskunto riippuu paljon ikenien kunnosta. Suun kunnon on oltava hyvä, jotta sitä ylipäänsä voidaan alkaa operoida.

Operaatio jatkui oikomishoidoilla. Sitten puuttuvien takahampaiden paikalle istutettiin implantit.

Lopuksi etuhampaisiin tehtiin kuoret ja jäljelle jääneisiin omiin hampaisiin valkaisu.

Aikaa kului lähes kaksi vuotta ja rahaa lähes 30 000 euroa.

Edellä kerrottu tarina on tosi.

Iensairauksien erikoishammaslääkäri Antti Niskanen suoritti operaation eräälle asiakkaalleen viime vuonna. Rouvalle toteutettiin yleisimmät esteettisen hammashoidon toimenpiteet: valkaisu, hammaskuori ja oikomishoito.

Suomalaisten suihin laitetaan myös hammasimplantteja, jotka korvaavat koko hampaan.

Huonokuntoisen suun kuntoon hoitamisen kokonaiskustannus riippuu siitä, miten monta implanttia, kuorta tai muuta hammasrivistöä korjaavaa elementtiä suussa lopulta käytetään. Kaikkia korjauksia ei yleensä voi tehdä kerralla, vaan muutokset on operoitava vaiheittain.

Valkaisun tai hammaskruunun saa suuhunsa 1–2 hoitokerralla, mutta oikomishoito voi kestää jopa useamman vuoden.

Hampaiden valkaiseminen on yleistynyt, arvioi hammaslääkäri Raija Hakola rovaniemeläisestä hammaslääkäri Suusalongista.

- Joskus valkaisua pyytävät ihmiset, joiden hampaat ovat hyväkuntoiset ja niin valkoiset, ettei niitä voi enää valkaista, Hakola sanoo.

Hammaslääkärit toteavatkin, että hampaiden kunnosta ovat huolissaan ne, jotka ovat aina huolehtineet suunsa kunnosta.

Julkisella puolella lähes kaikki oikomishoidot tehdään lapsille ja nuorille, sillä sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon säännöt määrittelevät, kuka saa hoitoa.

Jos hammaslääkäri arvioi asteikolla 0–10 aikuisen purentaongelman vaikeudeksi 9 tai 10, suoritetaan oikominen ja mahdollinen leukaleikkaus julkisella puolella. Kahdeksannen tason ongelma hoidetaan, jos purenta aiheuttaa vakavaa haittaa.

Yksityisellä puolella lähes 90 prosenttia asiakkaista on aikuisia, arvioi oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tuomo Kantomaa.

- Hampaathan liikkuvat aikuisilla, kuten lapsillakin. Eniten oikomisella hoidetaan ahtautta, kun kaikki hampaat eivät ole aikanaan mahtuneet samalle hammaskaarelle.

Kantomaan asiakkaista noin puolet tulee oikomishoitoihin esteettisistä syistä.

- Oikomishoidot ovat kehittyneet paljon 35-vuotisen urani aikana, mutta suomalaisten suuhygienia ei. Joudun säännöllisesti lykkäämään hoidon aloitusta asiakkaan huonon suuhygienian vuoksi, Kantomaa sanoo.

Myös muut hammaslääkärit ovat huolissaan suomalaisten surkeasta suuhygieniasta.

Antti Niskanen toteaa, että suun terveydessä estetiikka ja terveys kulkevat yleensä käsi kädessä, kun hoito toteutetaan oikein.

- Suomalaiset miehet ovat kaikista surkeimpia hoitamaan suutaan. Vain kolmasosa miehistä pesee hampaansa kaksi kertaa päivässä.

- Tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaista lähes kolmella neljästä on iensairaus. Kansanterveys paranee, jos saamme petrattua suuhygieniaa.