Kapea näkökulma uhkaa maakuntalentoja

Kapea näkökulma kannattavuuden arvioinnissa uhkaa maakuntien lentokenttiä.

WPS Finlandin kehitysjohtaja Jorma Mäntynen pelkää, että koronakriisin seisauttamaa lentoliikennettä käytetään keppihevosena niiden sulkemisessa.

– Suuriin matkustajavolyymeihin tuijottaminen johtaa kapea-alaiseen kannattavuusajatteluun. Maakuntien lentoasemien aluetaloudellinen näkökulma jää kokonaan pois, sanoo Mäntynen.

Mäntynen toimi yli 20 vuotta Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan professorina.

Kysymys on Finavia Oy:n roolista lentoasemien ylläpitäjänä. Muihin liikennemuotoihin verrattuna on erikoista, että keskeisen liikennemuodon infrasta huolehtii osakeyhtiö.

– Nykyinen malli pitää haastaa. Nyt Finnairia tuetaan sadoilla miljoonilla euroilla ja muita yrityksiä vielä suuremmilla summilla. Alueelliset lentoasemat pyörisivät siihen verrattuna taskurahalla, sanoo Mäntynen.

Finavia ilmoitti pari viikkoa sitten Enontekiön lentoaseman sulkemisuhasta. Perusteluna on säännöllisen reittiliikenteen puuttuminen ja myös Helsinki-Vantaan -lentokentän kalliit laajennusinvestoinnit.

Mäntysen mielestä Enontekiö on hyvä esimerkki kapea-alaisesta kannattavuusarviosta, jossa aluetalouden merkitys unohdetaan täysin.

– Enontekiön matkailuelinkeinohan on lentoyhteyden varassa, sanoo Mäntynen.

Finavian katsoo osakeyhtiönä vain matkustajavolyymeja, josta sen suurimmat tulot, matkustajamaksut, tulevat. Se on eri logiikka, mihin on totuttu rautatie- ja tieliikenteen investointeja harkittaessa.

Tieliikenteeseen sovellettuna se tarkoittaisi vähäliikenteisten teiden sulkemista, jos niillä ei kulje kuin puutavararekkoja.

– Siinä unohdettaisiin kokonaan metsäteollisuuden merkitys vientitulojen tuojana, sanoo Mäntynen.

Moni maakunnan kenttä sijaitsee alueella, jossa elinkeinoelämän tuottaa miljardien vientitulot. Näin on esimerkiksi lähes kaikkien läntisen ja pohjoisen Suomen kenttien osalta.

– Pelkästään niiden osalta puhutaan yli 10 miljardin euron vientituloista. Eikö sillä ole mitään merkitystä Suomelle? Vientiyritykset tarvitsevat toimiakseen lentoyhteyksiä, sanoo Mäntynen.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki ei allekirjoita ajatusta, että yhtiö ratkaisisi, mihin Suomessa lennetään.

– Kysyntä tulee matkustajilta ja lentoyhtiöiltä, jotka matkustajakysyntään perustuen tarjoavat lentokapasiteettia. Finavia tarjoaa palveluita siellä, missä on tarvetta.

Mäki ei myöskään hyväksy ajatusta, että Finaviaa ei kiinnosta kuin Helsinki-Vantaan lentokenttä. Ja että nyt käynnissä olevien investointien vuoksi maakuntien kentät ovat sulkemisuhkan alla.

– Suurin osa maakuntakenttien matkustajista tarvitsee Helsinki-Vantaata. Kyse on verkostomaisesta toiminnasta, jossa Helsinki-Vantaan lentoasema palvelee koko Suomen tarpeita, Mäki sanoo.

Helsinki-Vantaa on myös toisessa mielessä tärkeä maakuntien lentokenttien kannalta. Sen tuotoilla tuetaan maakuntakenttiä yli 20 miljoonalla eurolla vuodessa.

Mäki muistuttaa, että Finavia on investoinut myös maakuntien lentokenttiin; esimerkiksi Lapin lentoasemiin on investoitu yli 100 miljoonaa euroa viimeisten vuosien aikana.

– Osakeyhtiömuoto takaa sen, että investointeihin ei ole tarvittu verovaroja, huomauttaa Mäki.

Juuri nyt kun lentotoiminta on pudonnut koronaepidemian vuoksi säästöliekille, myös Finavian liiketoiminta kärsii. Suurin tulonlähde, eli matkustajamaksut, ovat pudonneet murto-osaan.

Mäki vakuuttaa, että lentoasemien sulkemispäätöksiä ei tehdä koronan varjolla.

– Meillä ei ole mitään lakkautuslistaa, emmekä tässä tilanteessa tee hätiköityjä päätöksiä, sanoo Kimmo Mäki.

Kajaanin aikataulut

selvillä toukokuussa

Finnair lopetti matkustusrajoitusten takia kotimaan lennot Kajaanin lentoasemalle ensimmäisten joukossa maaliskuun puolivälissä. Lentotoiminta on seis ainakin kesäkuun loppuun saakka.

Finnairin nettisivujen mukaan Finnair lentäisi lokakuun puoliväliin saakka päivittäin Kajaanin ja Helsingin väliä. Todellisuus on kuitenkin toinen, vaikka varauskoneesta pystyy jo tekemään varauksen esimerkiksi Helsingin-lennolle 1. heinäkuuta alkaen.

– Julkaisemme liikennöintiohjelman toukokuun aikana, johtaja Päivyt Tallqvist Finnairin viestinnästä kertoo.

Myös Kainuussa on pelätty sitä, että koronavirusta käytetään Finnairilla nyt Kajaanin-lentojen alasajon tekosyynä eivätkä lentovuorot palaa enää ennalleen. Kajaanin-lentojen matkustajamäärä putosi tammi-helmikuussa yli 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden.

Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020 -hanketta vetävä Rauno Kurtti myöntää, että lentoyhtiön suunnalta ei ole viestejä tullut. Hän kuitenkin uskoo, että Kajaanin-lennot säilyvät.

– Näen, että Kajaaniin liikennöidään, mutta milloin ja missä laajuudessa, on vielä kysymysmerkki. Pitää olla valmis reagoimaan, kun tietoa tulee, Kurtti pohtii.