Kauas lennot karkaavat – maakunnissa heräsi huoli lentoyhteyksistä, mutta onko valtion tehtävä tukea tappiollisia lentoreittejä?

Finnair kertoi sunnuntaina käynnistelevänsä lentoliikennettä uudelleen koronan aiheuttaman lentotauon jälkeen. Muutamalle maakuntakentälle viesti sisälsi ämpärillisen kylmää vettä niskaan.

Tulevana kesänä ei lennetä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin eikä Kokkolan lentoasemille. Talvikautta koskevat päätökset näiden kenttien osalta tehdään myöhemmin sen mukaan, miten kysyntä kehittyy.

Ei tarvitse olla ennustaja todetakseen, että monen pienemmän lentoaseman liepeillä mietitään nyt koko lentoaseman tulevaisuutta. Voisiko käydäkin niin, ettei lentoreittejä avata koronakriisin jälkeen lainkaan, koska ne katsotaan kannattamattomiksi.

Yllättäen Torniosta, Länsi-Lapista kotoisin oleva keskustalainen valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on ollut asian ympärillä hiljaa.

Lännen Media pyysi häneltä maanantaina kommenttia asiaan, mutta ministerin avustaja kertoi Kulmunin olevan juuri silloin lomalla.

Sunnuntaina ministeri totesi Twitter-tilillään, että "kaikkinainen spekulaatio maan sisäisten reittien kokonaan lakkaamisesta kannattaa lopettaa ennen edes sen alkamista."

Se on vahvasti sanottu, mutta spekulaatiota ministerin mahtikäskyllä ei voida eikä pidä lopettaa.

Alueellisten lentoyhteyksien arvon tietää myös omistajaohjauksesta vastaava Oulusta kotoisin oleva ministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Hän totesi puolestaan Twitterissä, että Finnair on valtiolle strategisen intressin yhtiö. Lentoyhteydet ovat Suomelle välttämättömät ja yhtiön merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri.

Alueellisten lentoyhteyksien avaamisen merkityksestä ministeri ei tviitannut ketjussaan mitään. Totesi vain pitävänsä tärkeänä sitä, että Finnair on valmis lisäämään liikennettä nopealla aikataululla kysynnän kasvaessa.

Molemmilta pohjoisen ministereiltä olisi voinut odottaa voimakkaampaa ulostuloa maakuntareittien puolesta ja konkreettisia esityksiä ja perusteluita sille, millä tavalla tappiollisten reittien rahoitus voidaan järjestää.

Esimerkiksi Kulmuni tietää varmasti, miten iso kysymys Länsi- ja Meri-Lapin alueille Kemi-Tornion lentoyhteys on, olkoonkin että lentomatkustajia vilkkaimpiin asemiin verrattuna on vähän.

Eduskunnan valtionvarainvaliokunta käsittelee tiistaina Finnairin pääomittamista 700 miljoonan euron lisärahoituksella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtio ostaa Finnairin osakkeita sadoilla miljoonilla euroilla.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner torpparisi Ylen haastattelussa ajatuksen, että valtio voisi yhtiön pääomistajana asettaa jotain ehtoja rahoituksen saamiselle. Hän korosti, että lentoyhtiö tekee päätöksen itsenäisesti, vaikka jotkut poliitikot vetoavatkin maakuntalentojen jatkumisen puolesta.

Kysymys on siis siitä, voiko julkista rahaa käyttää tappiollisten lentoreittien tukemiseen vai pitäisikö tappiollisten lentoreittien varrella olevien kaupunkien järjestää sopivat lentoreitit ostopalveluina.

Jos on ikänsä asunut paikassa, josta pääsee helposti lentokentälle tai juna-asemalle, voi olla hankala hahmottaa sitä, miten vaikeaksi kulkeminen menee, jos lähin lentokenttä onkin satojen kilometrien päässä. Lentoasemalle ei pääse kätevästi lentokenttäbussilla saatikka lentokenttäjunalla.

Huonot kulkuyhteydet eivät vaikeuta vain viikonloppumatkoja Keski-Eurooppaan. Ne heikentävät koko alueen elinvoimaa, mikä taas voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja yritystoiminnan näivettymiseen.

Pitkällä aikavälillä kysymys ei ole vain yhden kaupungin tai maakunnan asiasta, vaan siitä, pysyykö koko Suomi edes säällisesti asuttuna.